Hiljattain arvostetussa Psychiatry Research -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa seurattiin Länsi-Lapissa avoimen dialogin lähestymistavalla ei-affektiiviseen ensipsykoosiinsa hoitoa saaneiden potilaiden hoitotulosten pysyvyyttä ja mukaan tutkimukseen otettiin kaikki tietyllä aikavälillä kriteerit täyttäneet potilaat (N=108). Kyseessä oli rekisteritietoihin perustunut kohorttitutkimus ja seuranta-aika oli noin...
Mielialahäiriö, jossa masennus- ja maniakaudet vaihtelevat, vaikeuttaa suuresti potijan ja hänen lähipiirinsä elämää. Siiihen on kuitenkin olemassa hyviä, vaikkakin Suomessa vähän tunnettuja hoitokeinoja. Tehokkaimpia ovat valoon liittyvät menetelmät.
Masennus ja mania on aina liitetty valon määrän vaihteluun. Nyt myös taustalla...
Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan skitsofrenia on "vakava, monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja varhain aloitetulla hoidolla". Skitsofrenian hoidossa keskeisimmistä seikoista ensimmäisenä mainitaan psykoosilääkitys. Koska kuntoutujilla, omaisilla ja lääkäreillä ei ole nykypäivänä riittävää käsitystä lääkkeettömästä...
Kirjoitin aiemmin Robert Whitakerin katsauksen pohjalta laajimmasta Yhdysvalloissa koskaan tehdystä tutkimuksesta, jossa seurattiin kahdensadan skitsofreniadiagnoosin tai muun psykoosidiagnoosin saaneen potilaan sairauden pitkän aikavälin kulkua. Tutkimuksen päätavoite oli Harrowin mukaan selvittää, että tarvitseeko kaikkia skitsofreniapotilaita hoitaa antipsykoottisella lääkityksellä elämänsä loppuun...
Autistisiksi diagnosoidut lapset saattavat hyötyä suuresti, mikäli lopettavat elektronisten näyttöjen katselun. Tapaustutkimuksissa on havaittu monien autistisiksi diagnosoitujen lasten käyttävän runsaasti aikaa erilaisten näyttöjen äärellä. Kun vanhemmat ovat ottaneet elektroniikan pois lasten käytöstä muutamaksi kuukaudeksi, oireet ovat kadonneet. ”Virtuaalisella autismilla”...
Skitsofrenia on yleisin psykoosisairauksista. Sitä esiintyy Suomessa noin yhdellä prosentilla aikuisista. Sille on keskeisenä oireena todellisuudentajun heikkeneminen eli psykoottisuus sekä sosiaalisen toimintakyvyn pitkäaikainen muutos. Skitsofreniapotilaille tyypillistä on myös ahdistus ja masennus. Skitsofreniaa ei ole osattu parantaa vaan hoito on...
Ruokavalio on mielen hyvinvoinnille tärkeä. Voiko siis valitsemalla ruokansa tarkemmin päästä eroon mielensä pulmista, vaikkapa masennuksesta?
Tiede on selvittänyt asian.
2018 julkaistussa katsausartikkelissa tarkasteltiin 16 pätevintä tutkimusta, joissa masentuneiden koehenkilöiden ruokavaliota oli muutettu. Tutkimuksiin osallistuneita oli yhteensä 45,826. Tulos oli selvä...
ReAttach terapia on melko uusi ja kiinnostava mielenterveyden haasteiden hoitamiseen käytettävä menetelmä. Se näyttää tuottavan selviä vaikutuksia jopa viidellä kerralla. ReAttach perustuu oppimisen ja kehittymisen psykofysiologisen tilan aktivoimiseen, minkä varassa tapahtuu vaikeiden kokemusten sekä uuden oppimisen työstäminen.
Kokonainen ihminen –...
Valon vaikutus mielialapulmiin ei ole aivan uutta tietoa. Asia oli tuttu jo 2000 vuotta sitten sekä kiinalaisille, että kreikkalaisille. Vanhimmat tunnetut kirjoitukset aiheesta lienevät kiinasta 4700 vuoden takaa. Muiden hoitotapojen yleistymisen myötä valohoidot kuitenkin välillä unohtuivat.
Kirkasvalohoidon asema parhaana kaamosmasennuksen...
Valoa pimeästä
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on rytminen pulma. Masennusjaksoihin auttaa aamuinen kirkasvalo, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja käynnistää päivärytmit. Illalla alkava melatoniinin erittyminen voi puolestaan ehkäistyä valosta. Vuodenaika ja valo on perinteisesti liitetty kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaiheiden vaihtumiseen. Voisiko maniaan siis saada...
