lauantai, 15 kesäkuun, 2024
Noin vuosikymmenen takaisissa psykiatrisessa sairaalassa tehdyissä lääkärien kirjauksissa minua kuvataan sairaudentunnottomana, omaa parastaan ymmärtämättömänä, etenevää psykoosisairautta sairastavana, tahdonvastaista lääkitystä ja tahdonvastaista pitkää osastohoitoa tarvitsevana nuorehkona aikuisena, jonka haluttiin osastohoidon jälkeen siirtyvän tuetun asumisen piiriin.  Tällä hetkellä olen uudelle alalle...
Vietin muutamia vuosia elämästäni psykiatrisena pitkäaikaispotilaana erilaisilla osastoilla, joista vaiheista ole kertonut aiemmin (Mitä pelleilyä taas - viiltelyn tarkoituksesta ja hoitamisesta - Mad In Finland - Hulluna Suomessa). Nykyään olen keski-ikäinen perheenäiti ja kokopäivätyössä. Näiden todellisuuksien väliin jää pitkä...
Mad in Finland julkaisee sarjan erään omaisen päiväkirjamerkinnöistä liittyen läheisensä varsin epäonnistuneeseen, mutta mahdollisesti aika yleiseenkin, psykiatriseen hoitopolkuun. Toivottavaa on, että esimerkki auttaa välttämään samat sudenkuopat. (Osa 7 täällä) KUN JÄRJESTELMÄ IMAISEE  SISÄÄNSÄ SE EI HELPOSTI PÄÄSTÄ SIITÄ POIS   Sähköhoidon haitat alkavat...
Moi kaikille. Pieni päivitys projektistani. Ensimmäisen 50mg annosta pudotettuani yöunet lähtivät, odotetusti. Sain reseptin 3 mg:lle melatoniinia ja yöt alkoivat sujua. Nukkumaanmenot täytyy kuitenkin varmistaa. Ei säteileviä ruutuja klo 21 jälkeen, makuuhuone viilennetään, joskus ikkuna jää auki, jolloin peiton...
Olin keväällä ja kesällä 2016 yhteydessä psykiatrian poliklinikalle, koska toivoin neuroleptilääkitykseni vähennystä. En ollut psykoottinen ollenkaan, joten itseni oli vaikea ymmärtää tarvetta käyttää kahta psykoosilääkettä, Leponexia ja Abilifyta. Poliklinikalla uskottiin ikuisen sairauden ja elinikäisen lääkityksen ideologiaan, joten sopuun ei...
Olen tilanteessa, jossa olen lopettanut vähitellen lääkityksen kokonaan. Kerron sairaushistoriastani ja lääkityksestäni. Ensimmäisen kerran olin sairaalahoidossa vuonna 2007 jolloin päädyimme psykiatrin kanssa sairaalahoitoon pitkittyneen unettomuuden takia. Työpaikallani oli huolestuttu käyttäytymisestäni ja pyydettiin minua jäämään joksikin aikaa sairaslomalle. Tämä tapahtuma tuntui...
Tässä kirjoituksessa yritän hieman pohtia ja avata viiltelyn (tai miksei enemmänkin minkä tahansa psyykkisen oireen, mutta viiltelystä kirjoitan omaan historiaani nojaten) syvempää merkitystä. Vaikka kirjoitan omista kokemuksistani, uskon ja luotan näiden ajatusten olevan ymmärrettäviä ja päteviä monilta osin myös...
Mulla oli hyvä olo. Autoon oli vaihdettu öljyt ja tankattu bensaa, se oli mennyt katsastuksestakin läpi kerralla. Eivät olleet sanoneet mitään itsekorjatuista jarruputkista tai virityslastusta ja putkistokin toimi tarpeeksi puhtaasti. Keula nieli mustaa asfalttia lumisten peltojen läpi. Olin matkalla työpaikkahaastatteluun...
Mad in Finland julkaisee sarjan erään omaisen päiväkirjamerkinnöistä liittyen läheisensä varsin epäonnistuneeseen, mutta mahdollisesti aika yleiseenkin, psykiatriseen hoitopolkuun. Toivottavaa on, että esimerkki auttaa välttämään samat sudenkuopat. (Osa 3 täällä)   KUN JÄRJESTELMÄ IMAISEE  SISÄÄNSÄ SE EI HELPOSTI PÄÄSTÄ SIITÄ POIS Toinen osastojakso Uusi...
Kävelen jälleen kerran kädet viilleltyinä, mieli musertuneena, vapauteni menettäneenä ja poliisien saattamana kohti psykiatrista osastoa. Tällä kertaa minut etsintäkuulutettiin Keltakankaan terveyskeskuslääkärin toimesta. Olin mennyt puhumaan ahdistuksestani ja vastaanotolla sain Diapamin. Varoitin kyllä jo etukäteen, että ahdistukseni on valtava, eikä lääke tule...

RECENT POSTS