maanantai, 4 maaliskuun, 2024
Aiemmassa jutussa kirjoitin, kuinka päädyin ja jouduin aloittamaan psykoosilääkityksen. Nyt ajattelin kirjoittaa vähän siitä, kuinka pääsin siitä eroon. Monista, niin fyysisistä kuin psyykkisistä syistä, se ei helposti onnistu vain lopettamalla lääkkeiden oton kertaheitolla. Tämä ei missään nimessä ole kertomus siitä,...
Vietin muutamia vuosia elämästäni psykiatrisena pitkäaikaispotilaana erilaisilla osastoilla, joista vaiheista ole kertonut aiemmin (Mitä pelleilyä taas - viiltelyn tarkoituksesta ja hoitamisesta - Mad In Finland - Hulluna Suomessa). Nykyään olen keski-ikäinen perheenäiti ja kokopäivätyössä. Näiden todellisuuksien väliin jää pitkä...
Muutama päivä sitten huomasin toimintaterapeuttina työskentelevän ystäväni iloinneen Nepsy-koulutuksesta Facebooksissa. Ilmeisen antoisa koulutus päivityksen perusteella. Avasin kuvat, jotka hän jakoi koulutuksesta. Yhdessä kuvassa oli havainnoitu neurotyypillisten ja neuroepätyypillisten oppimisalueen eroja. Neurotyypillisillä oli keskellä ympyrä, joka kuvasi mukavuusaluetta, sen jälkeen hieman...
Mad in Finland julkaisee sarjan erään omaisen päiväkirjamerkinnöistä liittyen läheisensä varsin epäonnistuneeseen, mutta mahdollisesti aika yleiseenkin, psykiatriseen hoitopolkuun. Toivottavaa on, että esimerkki auttaa välttämään samat sudenkuopat. (Osa 4 täällä) KUN JÄRJESTELMÄ IMAISEE   SISÄÄNSÄ SE EI HELPOSTI PÄÄSTÄ SIITÄ POIS   Toisen osastojakson...
Ystävyyden Majatalosta löysin yhteisöllistä tukea, terapiaa, merkityksellisen arjen ja keinoja käsitellä traumaattisia kokemuksia - eli kaikkea sitä, mitä psykiatrisesta hoidosta puuttuu Psykoosidiagnoosin saatuani jäin sairaslomalle. Koska asuin yksin, sosiaalinen piirini kaventui huomattavasti ja arkeni muuttui tyhjäksi ajantappamiseksi. Saatoin istua päivisin...
Tässä kirjoituksessa yritän hieman pohtia ja avata viiltelyn (tai miksei enemmänkin minkä tahansa psyykkisen oireen, mutta viiltelystä kirjoitan omaan historiaani nojaten) syvempää merkitystä. Vaikka kirjoitan omista kokemuksistani, uskon ja luotan näiden ajatusten olevan ymmärrettäviä ja päteviä monilta osin myös...
Olin 15-vuotias anorektikko, jolle määrättiin masennukseen Sepram. Anoreksia ja ongelmat johtuivat käsittelemättömistä traumoista. Sepram aloitettiin miedolla 5mg annoksella. Ensimmäiset kaksi kuukautta jouduin olemaan pois koulusta, sillä oksentelin ja seilasin pitkin seiniä, sen verran koville otti lääkkeen aloittaminen. Menin takaisin...
…olen päättänyt, että varmasti muistat juuri minut, vaikka monet muut ovat jo kulkeneet huoneesi kautta sitten ainoan kohtaamisemme vuosia sitten. Entisten psykoterapeuttieni puheissa kuulin joskus hajamielisiä kaikuja sanoistasi, niin eksyneen hämmentyneitä …niin, jos sitten tulee jotain susia jostain kai…...
Mad in Finland julkaisee sarjan erään omaisen päiväkirjamerkinnöistä liittyen läheisensä varsin epäonnistuneeseen, mutta mahdollisesti aika yleiseenkin, psykiatriseen hoitopolkuun. Toivottavaa on, että esimerkki auttaa välttämään samat sudenkuopat. (Osa 2 täällä)   KUN JÄRJESTELMÄ IMAISEE  SISÄÄNSÄ  SE EI HELPOStI LUOVUTA SIITÄ POIS Paavon elämää...
Noin vuosikymmenen takaisissa psykiatrisessa sairaalassa tehdyissä lääkärien kirjauksissa minua kuvataan sairaudentunnottomana, omaa parastaan ymmärtämättömänä, etenevää psykoosisairautta sairastavana, tahdonvastaista lääkitystä ja tahdonvastaista pitkää osastohoitoa tarvitsevana nuorehkona aikuisena, jonka haluttiin osastohoidon jälkeen siirtyvän tuetun asumisen piiriin.  Tällä hetkellä olen uudelle alalle...

RECENT POSTS