Lehdissä julkaistaan säännöllisesti artikkeleita, joiden tavoitteena on jollain tavalla lisätä tietoisuuttamme erilaisista sairauksista. Erityisesti mielenterveyden ollessa kyseessä, asioissa on usein monta puolta ja tutkimusnäyttö kirjavaa. Päätimme ottaa selvää, mitä näiden disease awareness -artikkeleiden taustalla on ja samalla kirjoittaa tutkimuksista,...
Mitä on "disease awareness" -artikkeleiden taustalla?
ADHD-diagnoosin viralliseen tautiluokitukseen (DSM-IV toimikunnan puheenjohtajana) lisännyt psykiatri Allen Frances on myöhemmin katunut asiaa julkisesti laajoilla luentokierroksilla. Hän teki pahan erehdyksen ja on mielestään osasyyllinen maailmanlaajuisen epidemian syntyyn. Lääketeollisuus tarttui tehokkaasti uuteen markkinamahdollisuuteen kun...
Ihminen on aina ollut sokea omalle ajalleen. Lobotomiasta myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1949 ja sitä ennen aivokupan hoidosta malarian avulla vuonna 1927. Psykiatrian historia on täynnä tarinoita, jotka ovat muuttuneet tieteellisiksi teorioiksi ja lopulta kyseenalaistamattomiksi faktoiksi. Tästä syystä on...
''Kaikkien lääkäreiden täytyy käydä täydennyskoulutuksissa. Suomessa täydennyskoulutuksen maksavat ja tuottavat lääkefirmat. Niinpä lääkäreiden perustieto lääkkeiden vaikutuksista on lääkefirmojen tilaisuuksista. Eivätkä lääkefirmat niitä tilaisuuksia sen takia tee, että ne kertoisivat objektiivista tietoa, vaan se on heidän markkinointiaan. Eivät lääkärit pahaa...
Suomalainen lääkäriseura Duodecimin yhdessä Psykiatriyhdistyksen kanssa laatima masennuksen Käypä hoito – suositus on ainoa masennuksen hoitosuositus maailmassa, jossa suositellaan lääkehoitoa jopa ns. lievään masennukseen: “Lievässäkin masennuksessa lääkehoito on yleensä hyödyksi.” Suosituksessa kyllä myönnetään, että “psykoterapia ja lääkkeet ovat lievässä...
”Aidosti yhteistyössä toteutettu hoito luo osallisuutta, arvostetuksi tulemisen tunnetta, turvallisuutta, liittymisen kokemusta; ihmisyyden perusravintoaineita, kokonaisvaltaista dialogia. Dialogissa, yhteisesti jaetussa todellisuudessa toipuminen on mahdollista”
Tahon kesäkuun työpajassa 18.6. psykologi, psykoterapeutti Anna-Kaisa Turpeinen kertoi meille tarpeenmukaisesta hoitomallista. Anna-Kaisan oma tie tämän aihepiirin...
(lyhennetty versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Lääkärilehdessä 6.10.2017)
Ristiriita Isometsän ja tutkijoiden johtopäätösten välillä?
Erkki Isometsä toteaa masennuslääkkeiden tehoa ja haittavaikutuksia käsittelevässä tuoreessa kirjoituksessaan (36/2017): ”Mielestäni masennuslääkehoidon teho on ryhmätasolla arvioituna kliinisesti merkittävä”. Hän perustelee mielipidettään pääasiallisesti kymmenellä meta-analyysillä (viitteet 2-11),...
Aina sitä ei jaksa ruveta tarkistamaan kaikkia viitteitä, joiden perusteella jotakin väitetään lääketieteellisissä kirjoituksissa. Luin Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta seuraavan väitteen:
”Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä säännöllisesti käyttävistä saa selvän vasteen ja noin 40-50%:lla oireet häviävät melko täydellisesti noin 6-8 viikon...
Suomalainen tarpeenmukaisen hoidon malli
Suomalaisen tarpeenmukaisen hoidon mallin kehittämistyötä on tehty jo useiden vuosikymmenten ajan. Alun perin hoitomalli kehitettiin skitsofrenian hoitoon. Sen periaatteet eivät kuitenkaan ole diagnoosisidonnaisia, vaan ne soveltuvat erinomaisen hyvin inhimilliseen kohtaamiseen, ymmärryksen löytämiseen sekä hoidon suunnitteluun missä...
Kun puhutaan ’psykiatrisen sairaustietoisuuden’ markkinoimisesta sekä tarkoituksella vääristellyistä tutkimustuloksista, kääntyy syyttävä sormi osoittamaan useimmiten lääketeollisuutta. Tämä ei ole väärä tulkinta tilanteesta, mutta kokonaiskuvaa on tarpeen laajentaa.
Medikalisaatio eli lääketieteen aseman vahvistuminen ja laajentuminen ei ole syntynyt yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Kyseessä on...
