Ystävyyden Majatalosta löysin yhteisöllistä tukea, terapiaa, merkityksellisen arjen ja keinoja käsitellä traumaattisia kokemuksia – eli kaikkea sitä, mitä psykiatrisesta hoidosta puuttuu
Psykoosidiagnoosin saatuani jäin sairaslomalle. Koska asuin yksin, sosiaalinen piirini kaventui huomattavasti ja arkeni muuttui tyhjäksi ajantappamiseksi. Saatoin istua päivisin tuntikausia bussissa, matkalla ei mihinkään, jotta olisin lähempänä nukkumaanmenon hetkeä. Nukkumaanmenoa ja seuraavaa yötä toki pelkäsin jatkuvasti, sillä unettomuus oli aiemminkin johtanut psykoottisiin oireisiin, suljetulle osastolle ja psykiatrisen hoidon piiriin.
Ajatukseni kiersivät ahdistunutta kehää, enkä saanut mielihyvän tuntemuksia juuri mistään. Pakotin itseni pitämään säännöllistä arkirytmiä yllä, vaikka toimintakykyni oli äärimmäisen heikko. En kertonut ajatuksistani tai tunteistani kenellekään. Lääkkeet pahensivat ahdinkoani, sillä tunsin, kuinka ajatus- ja aloitekykyni lamaantuivat niiden vaikutuksesta entisestään. Lääkitys sai myös kehoni tuntumaan vieraalta ja ennen niin rakkaat liikuntaharrastukset muuttuivat vastenmielisiksi.
Ystävän kautta löysin tieni Ystävyyden Majataloon. Sain lämpimän vastaanoton ja minut kohdattiin yksilönä, eikä potilaana. Tämä oli minulle erityisen tärkeää, sillä potilaan identiteetin karistaminen on ollut tärkeä osa toipumisprosessiani. Majatalossa ollessani olen löytänyt sisäisen turvallisuuden tunteen, merkityksellisyyden kokemuksen elämääni ja päässyt kehittämään sosiaalisia taitoja. Terapiassa minut on kohdattu kunnioittavasti oman elämäni asiantuntijana ja olen saanut konkreettisia keinoja ongelmien ratkaisuun. Säännöllisissä ryhmissä ja jokapäiväisessä kanssakäynnissä olen saanut vertaistukea, ymmärrystä ja helpottavan kokemuksen siitä, että en ole kriisieni kanssa yksin.
Pikkuhiljaa olen alkanut taas unelmoida ja näen tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja odottamisen arvoisia asioita. Tuntuu, että maailma olisi samalla tavalla avoin kuin ennen psykiatrisen sairauden leimaa ja hoidon aiheuttamaa traumaa. Akuutin kriisivaiheen laannuttua, olen päässyt myös tutkiskelemaan maailmankuvaani ja arvojani uudella tavalla ja koen, että minulla on paremmat mahdollisuudet elää arvojeni mukaista, merkityksellistä arkea kuin ennen Majatalossa oleskelua.
Toivoisin, että tietoisuus Ystävyyden Majatalon terapeuttisen yhteisön tarjoamasta avusta ja tuesta tavoittaisi mahdollisimman monen. Oman kokemukseni mukaan moni asia tuntuu helpommalta, kun sen jakaa ymmärtäväisten kanssaihmisten kanssa. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.
—-
Ystävyyden Majatalosta voi lukea lisää: https://ystavyydenmajatalo.fi/
Kyselyitä voi laittaa sähköpostitse: info@ystavyydenmajatalo.fi
