Kuulumisia Lapista ja Lapin hyvinvointialueelta

0
394

Yli vuosi sitten kirjoitin, että tämä blogi on nyt minun osaltani loppuun kirjoitettu. Taustalla vaikutti osaltaan sivusto: kansalaisaktivismi ei vastannut enää omaa itseymmärrystäni. Ei se vastaa edelleenkään, mutta olen oppinut, ettei itseään kannata ottaa liian vakavasti. Perutaan puheet siis ja jatketaan tarinaa. Tässä blogissa kirjoitan kuulumisiani Lapista ja Lapin hyvinvointialueen organisaatiosta, jossa teen tutkimusta ja olen ollut töissä.

Valmistuttuani maisteriksi maaliskuussa 2023 hain Lapin hyvinvointialueelle (Lapha) töihin, koska halusin perehtyä hyvinvointialueen organisaatioon ja avoimen dialogin hoitomalliin. Pääsinkin hyvinvointialueen hallintoon laatuasiantuntijaksi edistämään organisaation kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja muutin Tampereelta Rovaniemelle. Avoimen dialogin hoitomallia taas en löytänyt, vaan löytyi organisaation ja palvelujärjestelmän alati muuttuvaa arkea. Organisaation todellisuus on monimutkainen, eikä sitä pysty yksinkertaisiin malleihin palauttamaan. Yksinkertaisuuden vuoksi käytän tässä kuitenkin avoimen dialogin hoitomallin käsitettä.

Artikkelin kuva on otettu Kemissä.

Väitöskirjatutkimus Helsingin yliopistossa

Laatuasiantuntijana olen kehittänyt hyvinvointialueen laadunhallinnan suunnitelmia, mutta ennen kaikkea olen aloittanut väitöskirjatutkimusta. Pääsin vuodenvaihteessa Helsingin yliopiston väestön terveyden tohtoriohjelmaan, ja tutkin Laphan mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen organisaation muodostamista. Tutkimus ei kohdistu yksinomaan organisaatiomuutoksen johtamiseen, vaan tarkoitus on tutkia muutosta monipuolisesti huomioiden myös henkilöstön hyvinvointi, organisaatiorakenne ja -kulttuuri. Pääohjaajani on Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja ja toinen ohjaaja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja tuore Oulun yliopiston kliinisen psykologian dosentti Tomi Bergström. Saamani ohjaus on erinomaista. Seurantaryhmään kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tutkimusprofessori Jaana Suvisaari ja tutkimuspäällikkö Maija Lindgren sekä Itä-Suomen yliopistosta professori Tomi Mäki-Opas. Tutkimus sijoittuu lääketieteelliseen tiedekuntaan ja tavoitetutkinto on filosofian tohtori.

Lapin hyvinvointialue ja uudistuvat mielenterveyspalvelut

Lapin maakunta on lähtötilanteeltaan mielenterveyspalvelujärjestelmän osalta epäyhtenäinen. Rovaniemellä on valinnut lääkärikeskeinen, arviointibyrokratiaa ja lääkitystä painottava perinteinen mielenterveyshoitokulttuuri ja Länsi-Pohjassa Kemin ja Tornion alueella on vallinnut ainutlaatuinen dialogisuuteen, verkostokeskeisyyteen ja yhteiseen tekemiseen nojaava kulttuuri. Pohjois-Lappi taas on varsin omanlaisensa hyvin harvaan asuttu, vähäväkinen ja maantieteellisesti laaja alue. Myös Itä-Lappi on varsin harvaan asuttu. Kolmannes hyvinvointialueen väestöstä asuu Rovaniemellä ja toinen kolmannes Länsi-Pohjan alueella.

Ennen Lapin hyvinvointialuetta julkisia sote-palveluita alueella järjestivät Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä kunnat, joita on Lapin alueella yhteensä 21. Hyvinvointialueen muodostaminen mahdollistaa julkisesti järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisen ohjauksen Lapin alueella uudella tavalla. Julkisesti järjestetty perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut saatiin hyvinvointialueen myötä saman organisaation strategisen ohjauksen alle ja palvelutuotanto on monikanavaista. Hyvinvointialuetasoisen politiikan ja strategisen ohjauksen lisäksi kansallinen lainsäädäntö sekä raha-, informaatio-, ja sisältöohjaus ohjaavat palveluiden järjestämistä. Merkittävä osa sote-palvelujärjestelmästä toisaalta jäi myös jämäkän ohjauksen ulkopuolelle. Sote-uudistuksen yhteydessä on loogista, että myös mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen toimintatavat yhtenäistetään.

Hyvinvointialueen muodostaminen oli organisatoris-hallinnollinen muutos. Perinteiseen suomalaiseen tapaan sote-uudistuksessa keskityttiin valtarakenteiden mylläämiseen ja palveluiden sisältö jäi vaille ansaitsemaansa huomiota. Nyt kuitenkin osana Lapin hyvinvointialueen mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon organisaation muodostamista koko Lapissa otetaan käyttöön porrasteinen hoitomalli, Terapiat etulinjaan -toimintamalli, jota koordinoi HUSin Terapiat etulinjaan -hanke. On siis palveluiden sisällön uudistamisen vuoro.

Strukturoituja psykososiaalisia interventioita ja Terapianavigaattori-arviointityökalun sisältävän Terapiat etulinjaan -toimintamallin on tarkoitus parantaa perustason mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vastata kasvaneeseen palveluiden kysyntään. Uudistusta tuetaan Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle (VASA2) -hankkeesta ja varmasti suurin vastuu toimeenpanosta on Laphan mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen linjaorganisaatiolla ja sen johdolla. Uudistusta siis toimeenpannaan HUSin hanke huomioiden kolmen eri organisaation voimin ja merkittävä osuus rahoituksesta on määräaikaista hankerahoitusta. Vastuualuejohto on vaativan integroivan tehtävän äärellä, jossa osaava ihmisten johtaminen on hyvin keskeistä. Erilaisten organisaatiokulttuurien yhdistäminen asettaa myös merkittävän haasteen. Uudistusta kuitenkin johdetaan hyvin ammattitaitoisesti.

Miten käy avoimen dialogin hoitomallin?

Sivuston lukijoiden huulilla lienee kysymys kuuluisan avoimen dialogin hoitomallin kohtalosta Terapiat etulinjaan -toimintamallin toimeenpanon myötä. Henkilöstö hyvinvointialueen lounaisella palvelualueella Länsi-Pohjassa on ollut avoimen dialogin hoitomallin kohtalosta huolissaan ja kokenut, että henkilöstöä on kuunneltu organisaatiomuutoksessa liian vähän. Hoitojonojen käytännössä puuttuessa tarve palvelujärjestelmän uudistukselle on toisinaan kyseenalaistettu. Vastuualuejohtaja on suhtautunut henkilöstön huoliin ymmärtävästi.

Tässä vaiheessa ei oikein ole vastauksia avoimen dialogin hoitomallin kohtalosta, on vain erilaisia teorioita ja oletuksia. Avoimen dialogin hoitomallia ei Terapiat etulinjaan -toimintamallin tavoin edistetä, mutta siitä ei myöskään hankkiutumalla yritetä hankkiutua eroon. Muutos on päällä ja herättää henkilöstössä tunteita ja kokemuksia epäoikeudenmukaisuudestakin. Tämä on kuitenkin organisaatiofuusioiden väistämätön seuraus ja tällä hetkellä pysyviä vaikutuksia on vaikea tai mahdotontakin tunnistaa. Aika näyttää organisaatiomuutoksen tosiasialliset vaikutukset myös avoimen dialogin hoitomallin kannalta pitkällä tähtäimellä. Toivotaan mahdollisimman hyviä vaikutuksia mielenterveys- ja riippuvuusasiakkaiden parhaaksi.

Uusia tuulia elämässä

Henkilökohtaisesti olen muuttamassa Rovaniemeltä Helsinkiin kesäkuun alussa ja olen jäämässä vähitellen pois Lapin hyvinvointialueen palveluksesta. Rovaniemelle sopeutumisessa on ollut omat haasteensa turismin ja talven pimeyden takia. Nyt kuitenkin taas aurinko paistaa kirkkaasti.

Muutan mieluusti Helsingin yliopiston läheisyyteen asumaan, mikä tekee väitöskirjan teosta helpompaa. Samalla työnhaku tulee ajankohtaiseksi tai tutkimusapurahakin voi olla mahdollinen. Mielenkiintoiset ajat ovat edessä myös henkilökohtaisesti.

JÄTÄ VASTAUS