Liikunta – tehokkain keino masennukseen?

0
737

Liikunnan myönteiset vaikutukset masennukseen ja ahdistukseen ovat herättäneet paljon kiinnostusta viime vuosina. Kiinnostus on kuvastunut esim. aikakauslehtien artikkeleissa. Jostain syystä hoitokäytännöt eivät ole muuttuneet.

 

Nuoret ja masennus

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voi olla tehokas keino vähentää masennusoireita ja lievittää ahdistusta.  Nuorten masennusepidemia on iso yhteiskunnallinen huoli. Toimisiko liikunta?

2022 julkaistu (wang et. al.) katsaus  otsikolla ”Systematic review and meta-analysis of the effects of exercise on depression in adolescents”. Katsaus tarkastelee19 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1331 tutkittavaa nuorta henkilöä.

Liikunta osoittautui tehokkaaksi. 6 viikkoa kestävä liikuntajakso, jonka aikana oli 4 harjoitusta viikossa, jotka kestivät 30 minuuttia kerrallaan, toimi hyvin vakavasta masennuksesta kärsivillä nuorilla.  Nuorilla, joilla oli masennusoireita, muttei varsinaista masennusta parhaat tulokset saavutettiin kun harjoittelua  oli kolme kertaa viikossa ja harjoittelukerta oli 75 – 120 minuuttia.

Tulokset kuvaavat sitä, miten hoidon onnistuminen edellyttää henkilöiden yksilöllisten ominaisuuksien ottamista huomioon.

Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä ne vahvistavat entisestään liikunnan roolia mielenterveyden hoidossa. Liikunta on helppo, edullinen ja tehokas keino parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Lisäksi liikunta tukee yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla voisi olla suuri merkitys mielenterveysongelmien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä yhteiskunnallisesti.

 

Liikunta on tehokkainta

Helmikuussa 2023 julkaistiin arvostetussa British Medical Journalissa merkittävä tarkastelu kaikista pätevistä tutkimuksista, joissa liikunnan tehoa hoitona masennukseen on tutkittu. Liikunta osoittautui tehokkaaksi hoitokeinoksi kuten odotettiinkin. Teho osoittautui yllättävänkin suureksi.

Erilaisia lääketieteellisiä hoitoja arvioidaan usein NNT luvulla. NNT tule sanoista ”needed to treat”. Luku kertoo kuinka montaa potilasta tarvitsee hoitaa kyseisellä menetelmällä, jotta saadaan yhdelle potilaalle merkittävää hyötyä.

Erkki Isometsä esittää masennuksen käypähoito- suosituksessa, että perusterveydenhuollossa masennuslääkkeiden NNT on 6 – 9. Eli niin montaa potilasta pitää hoitaa masennuslääkkeillä, että yksi hyötyy selvästi.

(Lääketeollisuuden yleensä rahoittamissa tutkimuksissa) masennuslääkkeiden keskimääräinen NNT on 4.3  Psykoterapian suhteen vastaava luku on 2.5 tai 3.5. Voittajaksi parhaana hoitona nousee nyt esiin liikunta. Sen NNT on 2!

Eli jos kahta masentunutta henkilöä hoidetaan liikunnalla, niin toinen paranee. Hoitotulos onneksintehostuu vielä entisestään, jos liikunta tapahtuu ohjattuna. Silloin NNT on 1,6.  Jos kolme 3 osallistuu ohjattuun liikuntaan niin 2 paranee.  Hyöty tulee esiin verraten nopeasti ja vakiintuu 6 – 8 viikossa.

Liikunta eroaa muista hoidoista vielä siinä, että sen sivuvaikutukset ovat mainiot! Tehokasta liikuntaa näyttäisi olevan kohtuullisen kuormittava aerobinen liikunta. 3-4 kertaa viikossa tunnin ajan. Myös vastusharjoittelu eli lihasvoimaharjoittelu toimii hyvin.

 

Tämä tuore Meta-analyysi (Heissel et. al. 2023) tarkasteli 41 tutkimusta, joissa oli mukana 2264 osallistujaa.. Tutkimukset osoittivat hoidoilla olleen suuria positiivisia vaikutuksia (standardoitu keskiarvon ero (SMD) = -0,946, 95 %:n CI -1,18 – -0,7(treatmen-resistant) 1), jotka puolsivat liikuntainterventioita. Tämä vastaa hoidon tarpeen määrää (NNT) = 2 (95 %:n CI 1,68 – 2,59). 

Suuria vaikutuksia havaittiin tutkimuksissa, joissa oli mukana henkilöitä, joilla oli vakava masennushäiriö (SMD = -0,998, 95 %:n CI -1,39 – -0,61, k = 20), ja tutkimuksissa joissa käytettiin ohjattuja liikunta-interventioita (SMD = -1,026, 95 %:n CI -1,28 – -0,77, k = 40) ja kohtalaisia vaikutuksia, kun analysoitiin vain vähäriskisten tutkimusten tuloksia (SMD = -0,666, 95 %:n CI -0,99 – -0,34, k = 12, NNT = 2,8 (95 %:n CI 1,94 – 5,22)).

 

Vaikea masennus hoituu kävelemällä?

Kohtuullinen harjoittelutehokin voi tuoda merkittäviä tuloksia: Esimerkiksi meksikossa tehty tutkimus tarkasteli vaikeasti hoidettavasta (treatment resistant) masennuksesta kärsiviä potilaita. Heitä oli ennen tutkimusta hoidettu tuloksetta erilaisin lääkehoidoin vähintään 9 kuukautta. Tutkimuksessa satunnaistettiin osa potilaista ryhmään, jossa lääkehoidon lisäksi potilaille tarjottiin liikuntaa.

Osallistujat kävelivät 30 – 45 minuuttia päivässä. Kävely toistui 5 kertaa viikossa.

Liikuntaryhmä: kohtalaisen intensiivisen liikunnan lisäksi osallistujat saivat tavallista lääkehoitoa. Liikunta koostui 30-45 minuutin kävelyistä 5 päivänä viikossa 12 viikon ajan. Viikossa yksi kävelyistä oli ohjattu ja muut neljä itsenäisesti suoritettavia. Ohjattu kävely tapahtui sairaalan kuntosalilla tapaamisessa, jossa liikunnanohjaaja oli läsnä. Osallistujille opetettiin kävelytekniikoita, joiden avulla muistutettiin heitä liikunnasta. Ohjeistus. keskittyi muun muassa lenkkikenkien laittamiseen oven viereen, muistilapun jättämiseen pääoven eteen ja matkapuhelimen käyttöön muistutusten asettamiseksi. Sosiaalisia strategioita käytettiin myös, kun liikunnanohjaajat ja lääkärit korostivat liikuntakurssin noudattamisen tärkeyttä ja pyysivät osallistujien perheenjäseniä osallistumaan prosessiin. Viikkotapaamisella ohjaaja pyysi osallistujia suorittamaan neljä itsenäistä kävelyä samalla intensiteetillä kuin ohjattu kävely. Subjektiivisen liikunnan intensiteetin arvioimiseksi osallistujia neuvottiin kävelemään niin että hengitys nopeutuu ja hikoilu alkaa, mutta välttämään hengästymistä.

12 viikon kuluttua puolet osallistujista oli hyötynyt selvästi ja heistä puolet oli ilman masennusoireita! Verrokkiryhmässä kenenkään tilanne ei ollut parantunut.

Tämä tutkimus (Mota-Pereira et.al 2011) on kiinnostava. Varsin yksinkertaisella liikuntaharjoituksella saatiin merkittäviä tuloksia hyvin vaikeasti hoidettavassa potilasryhmässä. Harjoittelun sai toteuttaa itsenäisesti, mutta siitä oltiin aktiivisen kiinnostuneita ja siihen sai ohjauksen ja siitä pääsi kertomaan ohjaajalle viikoittain.Ryhmässä tehty harjoittelu on useissa tutkimuksissa osoittautunut vielä yksilöllistä harjoittelua tehokkaammaksi.

Lääkehoitoa jatkettiin, vaikkei siitä ollut hyötyä. Tämä on tietysti järjenvastaista, vaikkakin tavallista. Tulokset voisivat olla vielä paremmat, jos lääkkeitä ei olisi käytetty.

JÄTÄ VASTAUS