Psykiatrinen diagnostiikka on vähän kuin teinityttöjen lehdissä olevat leikkimieliset testit. Vaihtoehtoja on yleensä vähintään kolme A,B ja C. Homma muuttuu jännittäväksi siinä vaiheessa, kun sieltä löytyy myös D. Lopuksi lasketaan pisteet yhteen sivun alalaidasta löytyvän taulukon mukaisesti ja katsotaan lopputulos.

SinäMinä- ja Suosikki-lehtien tuloksille tuli naurettua ja unohdettua samantien, mutta psykiatriassa rasti ruutuun -menetelmä tuottaa kuolemanvakavaa ja erehtymätöntä lääketiedettä, joka määrittää potilaan tulevaisuuden ainoana totuutena. Niissä kyselyissä vaihtoehto D:n olemassaolo ei tosin tee testistä tai sen lopputuloksesta myöskään yhtään sen hauskempaa.

Esimerkiksi SCID-II-haastattelu voi kuulostaa nimensä puolesta vakuuttavalta diagnosointivälineeltä. Lääkäri kertoi minulle, että sen olevan aivan erityisen luotettava testi, jonka vuoksi ei ole syytä kyseenalaistaa tehtyä diagnoosia. Vaihtoehtoisten hoitomuotojen kohdalla rasti ruutuun -menetelmää pidettäisiin totaalisena huuhaana, mutta psykiatriassa se voi oikein hyvin, eikä kovinkaan monella ole tarvetta perustaa puoskarilakia sitä varten.

5 KOMMENTIT

  1. Uskomatonta, että tämänkaltainen pelleily on sallittua psykiatrisessa hoidossa.
    Olen itsekin joskus täytellyt vastaavia rasti ruutuun lomakkeita sekä masennuskaavakkeita.
    Melkoista huuhaa puoskarointia, jota ei tulisi hyväksyä lainkaan lääketieteessä.
    Nykyinen psykiatria tuntuu olevan pelkkää uskomushoitoa pahimmillaan.
    Puhumattakaan haitallisista lääkkeistä.

  2. Rasti ruutuun vaan että psykiatria on todellista puoskarointia. Rasti ruutuun että pitää kehittää muita hoitomuotoja ja psykiatria pitää hävittää pois maan pinnalta erittäin haitallisena hoitomuotona.

    • Täysin samaa mieltä. Jos hoito ei vahingoittaisi ihmisiä, sen voisi nähdä vain pelkkänä absurdina vitsinä. Mutta kun se lisäksi voi tuhota ihmisen, on koko toiminta täysin kiellettävää.

  3. Myös psykiatrien tietämys psyykenlääkkeistä ja niiden vaikutuksista on hyvin heikkoa.
    Tämä muodostaa suuren riskin potilasturvallisuuden kannalta, kun aletaan puoskaroimaan toisen terveydellä.
    Psykiatria ei eroa juurikaan homeopatiasta.

  4. Tosiaan, itse sairastin psykoosin kesällä 2010, eikä lääkkeistä tai niiden haittavaikutuksista puhuttu mitään. Ns. ekstrapyramidaalioireiden ilmettyä sanottiin lääkkeen olevan “paljon käytetty ja hyvin siedetty”. Usko erilaisten testien voimaan tuntuu olevan kova edelleen. En ymmärrä, miksi. Mullekin aikoinaan teetettiin psykologiset testit, tekijänä oli psykologian kandivaiheen opiskelija, joka ilmeisesti oli joko säikähtänyt esitietojani tai halusi tulkita diagnooseja yms. tarkoitushakuisesti. Esim. Mustetarhatestien perusteella kuvien tulkinta oli “psykoottista, lähes skitsofreenistä”, vaikka vastasin samalla tavalla täsmälleen kuin eräissä pääsykokeissa. Näin ihmisistä tehdään hulluja.

JÄTÄ VASTAUS