Ilmansaasteet yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen

0
496
Madinamerican julkaisu - kääntänyt GPT4 ja Aku

Liam Gehrig Bach:

Ilmansaasteiden aiheuttama haitta on usein jäänyt huomaamatta tai sitä on aliarvioitu. Kuitenkin äskettäin JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu Teng Yangin ja kollegoiden tekemä tutkimus kiinnittää huomiota ilmansaasteiden mahdolliseen vaaraan, erityisesti vähemmistöryhmille ja matalapalkkaisille perheille, kun altistuminen niille lisääntyy.

”Tässä kohorttitutkimuksessa, johon osallistui 389 185 henkilöä, arvioitiin, että useille ilmansaasteille altistuminen oli yhteydessä masennuksen ja ahdistuksen lisääntyneeseen riskiin”, kirjoittavat tekijät.

”Ilmansaasteet tunnustetaan yhä enenevässä määrin tärkeäksi ympäristöön liittyväksi riskitekijäksi mielenterveydelle. Epidemiologiset todisteet pitkäaikaisesta altistumisesta matalille ilmansaastepitoisuuksille ja masennuksen sekä ahdistuksen ilmaantumiselle ovat kuitenkin edelleen hyvin rajalliset.” Tutkijat keskittyivät kahteen ilmansaasteeseen tässä tutkimuksessa: typpidioksidiin (NO2) ja typpimonoksidiin (NO). Näitä kutsutaan NOx-saasteiksi. Ne ovat yleisiä ajoneuvojen pakokaasuissa ja teollisuuslaitoksissa, kuten voimalaitoksissa. Tutkijat olettivat, että pitkäaikainen altistuminen näille NOx-saasteille liittyisi masennuksen ja ahdistuksen ilmaantumiseen.

Osallistujilla ei ollut aiempaa masennuksen tai ahdistuksen diagnoosia ennen tutkimuksen aloittamista, ja heidän altistumisensa ilmansaasteille selvitettiin käyttämällä UK Biobankin tietoja. Tätä varten käytettiin maankäytön regressiomallia.

Tutkimukseen osallistui 389 185 henkilöä, joista 13 131 sai masennusdiagnoosin ja 15 835 ahdistusdiagnoosin. Ehkä erityisen huolestuttavaa oli, että vain pieni altistuminen näille ilmansaasteille johti masennuksen tai ahdistuksen todennäköisyyden lisääntymiseen, ja vakavampi altistuminen johti todennäköisyyden tasapainottumiseen. Tämä viittaa pikemminkin kaksijakoiseen vaikutukseen kuin vakavuuden kirjoon. Altistuminen NO2:lle ja NO:lle lisää masennuksen ja ahdistuksen ilmaantumista, eikä sitä voimakkaasti muuta altistumisen ankaruus.

Tekijät korostavat tämän viimeksi mainitun havainnon merkitystä, sillä sillä voi olla poliittisia vaikutuksia. Ilmansaasteiden lieventäminen ei välttämättä riitä ratkaisemaan ongelmaa – NO2 ja NO voivat aiheuttaa vahinkoa jopa pieninä määrinä. Ongelman ratkaisemiseksi ilmansaasteita on vähennettävä siten, että pitkäaikainen altistuminen on mahdotonta. Ongelma on kiireellisempi matalapalkkaisten vähemmistöjen kohdalla, koska he altistuvat tällaisille ilmansaasteille epäsuhtaisesti.

Tätä tutkimusta voidaan tarkastella aiemman tutkimuksen rinnalla, joka teki samankaltaisia havaintoja. Esimerkiksi Mary Abed Al Ahad vahvistaa Teng Yangin löydökset ja toteaa: ”Selvästi ympäristöpolitiikat ilmansaasteiden päästöjen vähentämiseksi voivat lopulta parantaa Yhdistyneen kuningaskunnan väestön mielenterveyttä.”

Vuonna 2016 Ruotsista peräisin olevat tutkijat löysivät yhteyden ilmansaasteiden pitoisuuden ja lasten psykiatristen lääkkeiden määräämisen välillä. Tämä yhteys havaittiin edelleen, ”jopa saastepitoisuuksilla, jotka ovat alle puolet Maailman terveysjärjestön hyväksymästä tasosta.”

Amerikkalaisen tutkimuksen osalta Yalesta peräisin oleva Xi Chenin johtama tutkimus havaitsi, että altistuminen savulle heikensi ihmisen kykyä tehdä itseään suojelevia päätöksiä sitä, että ilmansaasteet ovat toinen riskitekijä masennuksen ja ahdistuksen kannalta, ja vähemmistöryhmät, erityisesti Usassa värilliset ihmiset, kohtaavat sen suhteettomasti. Ja nämä yli viisi vuotta sitten tehtyjen vertailtavien tutkimusten tulokset osoittavat, että haavoittuvien väestöryhmien suojelemisessa epäreilulta mielenterveyden taakalta ei ole edistytty.

Tekijät korostavat ilmansaasteiden lähteiden tiedostamisen tärkeyttä, mutta huonontuva ilmasto ja autojen yleisyys aiheuttavat huolta. Yksilöllisellä tasolla auton pakokaasujen läheisyyden vähentäminen ja sisäilman suodattaminen ovat järkeviä keinoja vähentää NOX-altistumisen riskiä.


Yang, T., Wang, J., Huang, J., Kelly, F. J., & Li, G. (2023). Long-term Exposure to Multiple Ambient Air Pollutants and Association With Incident Depression and Anxiety. JAMA Psychiatry. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2022.4812 (Linkki)

JÄTÄ VASTAUS