Aivojen ja suoliston välillä vallitsee tiivis viestintä, joka on hormonaalista, immunologista ja hermostollista. Tämä yhteys selittää paljon siitä, miten mielemme voi. Esimerkiksi stressissä, ahdistuksessa ja masennuksessa sekä niiden hoidossa, suolistobakteerit voivat olla keskeisiä tekijöitä. Hyviä bakteereita on alettu kutsua psykobiooteiksi niiden hyvien mielivaikutusten ansiosta. Usein maitohappobakteeri – nimellä viitataan samoihin mikrobeihin.
Masentuneiden ja ahdistuneiden suolistobakteerikanta on erilainen
2017 julkaistiin tutkimus, jossa tarkasteltiin masennuksesta kärsivien koehenkilöiden ja hyvin voivien verrokkihenkilöiden suolistobakteeristoja. Masentuneiden suolistobakteerikannat erosivat verrokeista selvästi!
Yleisimpiä bakteroidi- bakteereita oli vähemmän masentuneilla kuin terveillä. Masentuneilla oli paljon enemmän prevotella- ja klebsiella-ryhmien bakteereita. Ero oli niin selvä, että tutkijat ehdottivat ilmiön käyttöä biomarkkerina masennuksen diagnostiikassa.
Syyskuussa 2018 julkaistiin Kalifornian yliopiston tutkimus, joka tarkasteli 40 naispuolista tervettä koehenkilöä.Tässä tutkimuksessa ilmeni, että ne koehenkilöt, joiden suolistossa oli keskimääräistä enemmän Prevotella-bakteereja, olivat ahdistuneempia ja he kokivat enemmän tuskaa erilaisten ikävien kuvien katsomisen yhteydessä verrattuna toiseen ryhmään, joiden suolistossa oli enemmän Bakteroidi-ryhmän bakteereja. Prevotella on yhdistetty runsaaseen hiilihydraattien ja polysakkaridien kuten tärkkelyksen saantiin.
Probiootit tehoavat
Tutkimuksia probioottien vaikutuksista mielen hyvinvointiin löytyy jo sadan vuoden takaa. Viime
vuosikymmenen aikana aihe on noussut suuren tieteellisen kiinnostuksen kohteeksi. Hyviä tuloksia probioottien käytöstä on saatu monien pulmien hoitoon. Ahdistuksen ja masennuksen suhteen tulokset ovat olleet ainakin yhtä hyviä kuin yleisesti käytetyillä lääkevalmisteilla. Erityisesti haittojen – ”sivuvaikutuksien” – puuttuminen erottaa ne vallalla olevasta hoitotavasta.
Probioottien käyttöä haittaa tiedon puute. Mitkä bakteerit toimivat mitenkin, mikä on sopiva annostus, kauanko pitää odottaa tuloksia?
Ahdistuksen suhteen eniten hyviä tuloksia on saatu Lactobacillus rhamnosus, Lactobacillius casei ja Bifidobacterium longum bakteereilla. Masennukseen Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus casei, ja Bifidobacterium bifidum ovat muiden muassa osoittautuneet tehokkaiksi. Vaikutus ei tapahdu hetkessä, vaan niitä kannattaa nauttia 4 – 8 viikkoa ennen tulosten arviointia.
Bakteerit toimivat ryhminä eli joidenkin hyvien bakteerien nauttiminen lisää muidenkin hyvien bakteereiden osuutta kokonaisbakteerikannasta. Samalla harmia aiheuttavien bakteerien määrä vähenee.
Yleisesti markkinoilla olevat maitohappobakteeri valmisteet sisältävät juuri mainittuja hyödyllisiä bakteereita. Niiden nauttiminen ei varmaankaan ratkaise pulmallista elämäntilannetta, mutta ne voivat tarjota edullista ja turvallista apua mielen pulmiin.
Suolistobakteerit, probiootit ja prebiootit – tarkempi vilkaisu
Probiootit ovat valittuja lajikkeita olevia hyviä mikrobeja. Niitä voi syödä lisäaineena tai funktionaalisien elintarvikkeiden mukana. Probiootteja nauttimalla voidaan saada uusia hyviä mikrobilajikkeita liitettyä suolistobakteerikantaan tai vahvistettua hyvien bakteerien osuutta.
Prebiootit ovat hyvien bakteerien ravintoa (oikeanlaista hiilihydraattia), joka saa suolistossa olevat hyvät bakteerit lisääntymään huonojen bakteerien kustannuksella. Sekä probiootit että prebiootit ovat tuottaneet hyviä tuloksia tutkimuksissa.
Ihmisen suolistossa on noin kilon verran bakteereja. Jokaisen bakteeristo eroaa toisten vastaavasta. Erilaisia ihmisen suolistossa tavattuja bakteerilajeja tunnetaan viisituhatta. Yleensä yhdeltä henkilöltä löytyy noin tuhat erilaista bakteeria. Suolistobakteerit ovat hyvinvoinnillemme tärkeitä.
Arjesta tiedämme, miten psykologiset seikat, kuten ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Tämä on monille tuttua. Viime aikoina on tutkittu tapahtumakulkua myös toiseen suuntaan. Suolen sisällöllä, mikrobeilla, on vaikutusta aivojen kehitykseen ja toimintaan. Sitä kautta ne vaikuttavat myös tunteisiin ja mielen ongelmiin.
Suolistossa vallitsee tavallisesti tasapaino satojen bakteerikantojen välillä. Eri syistä tasapaino saattaa horjua. Näin voi käydä antibioottien, dieetin, muuttuneen hygienian, erilaisten ympäristömyrkkyjen tai infektioiden seurauksena. Tämä aiheuttaa vääristyneen immuunivasteen. Tässä ns. dysbioosissa suolessa syntyy tulehdusreaktioita, jotka lienevät yleisiä stressitilanteessa.
Suolisto – toiset aivot
Tutkijat ovat arvioineet, että 90 prosenttia aivojenkin käyttämistä välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on oma hermostoverkkonsa, mutta suolistobakteerit tuottavat myös tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita.
Ilmeisesti on suoleen liittyviä tekijöitä, jotka säätelevät, millä tavalla aivot saavat käyttöönsä tiettyjä välittäjäaineita ja miten ne toimivat aivoissa. Eräs suolen ja keskushermoston yhdistävä tekijä näyttää olevan, että suoliston mikrobisto saattaa saada aikaan immuuniaktivaatiota.
Immuuniaktivaatio saattaa johtaa sytokiinien, tulehdusmarkkereiden, tuotannon lisääntymiseen ja ne voivat vaikuttaa suoraan keskushermoston toimintoihin. Tiedetään, että depressiossa tulehdusmekanismit ovat käynnissä. Puhutaan subkliinisestä tulehduksesta (inflammaatiosta), joka itse asiassa voi yhdistää tiettyjä keskushermostosairauksia aika moneen muuhunkin sairauteen, jossa on samanlaisia ilmiöitä.
Stressi ja vatsa
Hermostuessamme suolistossa saattaa möyriä ja kouristella. Eläinkokeissa on havaittu, että stressi muuttaa suolen käyttäytymistä. Kun rotta laitetaan veden ympäröimälle alueelle, se alkaa kärsiä stressistä. Silloin sen suolen läpäisevyys muuttuu. Suoli alkaa ”vuotaa”. Suolen läpäisevyyttä voidaan korjata antamalla koe-eläimillä maitohappobakteereita.
Krooninen stressi vaikuttaa siihen, millaisia mikrobeja suolistossamme elää. Stressin haittoja voi ehkäistä ja hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristoa. Probiootit ja prebiootit ovat keino tähän.
Probiootit ja prebiootit, Aiempia tutkimuksia
Ranskassa 2011 tehdyssä 55 henkilön kaksoissokkotutkimuksessa tarkasteltiin Lactobacillus helveticus ja Bifidobacterium longum -probioottien vaikutusta ahdistukseen, masennukseen ja stressiin. Probiootteja päivittäin syöneen ryhmän vointi parani tutkittujen seikkojen suhteen, toisin kuin lumeryhmäläisten. Probiootteja syöneiden keskittymiskyky oli myös parantunut. Samassa tutkimuksessa mitattiin myös osallistuneiden henkilöiden stressihormoni kortisolin määrä. Probiootteja syöneessä ryhmässä kortisolipitoisuus oli pienempi kuin lumeryhmässä. Tulos on lupaava, sillä korkea kortisolipitoisuus liittyy myös ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
Oxfordin yliopistossa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa 45 koehenkilöä satunnaistettiin ottamaan päivittäin kolmen viikon ajan joko prebiootteja tai lumetta. Sen jälkeen tutkittiin, kuinka he kiinnittivät huomiota erilaiseen informaatioon. Prebiootteja saaneet kiinnittivät enemmän huomiota myönteiseen ja vähemmän kielteiseen informaatioon kuin lumetta syöneet. Tämä seikka on tärkeä, sillä masennusta pitää yllä taipumus nähdä kaikki kielteiset asiat suurina ja myönteiset vähäpätoisinä. Tilan helpottaessa ja toivon herätessä myönteiset asiat alkavat jälleen saada masentuneen huomiota. Osallistujien kortisolipitoisuudet mitattiin aamuisin. Kortisolin määrä väheni prebioottiryhmässä kokeen edetessä.
Tutkimuksia on tehty ja tehdään paraikaa runsaasti. Monet eri probiootit ja prebiootit näyttävät olevan terveyttä edistäviä. Myös mm. Lactobacillus casei -bakteeri on kokeissa parantanut koehenkilöiden mielialaa. Ne ovat turvallisia, ja mitään haittavaikutuksia niistä ei ole havaittu. Miksi probiootit ja prebiootit toimivat?
Näyttää ainakin siltä, että ne vähentävät tauteja aikaansaavien pahojen mikrobien osuutta suolistobakteereista. Moniin psyykkisiin pulmiin liittyy tavallisesta poikkeava suolistobakteeristo, ja bakteeriston muuttaminen on hyödyllistä. Hyvät bakteerit vähentävät tulehduksille altistavien sytokiinien määrää. Suolistobakteerit vaikuttavat suoliston omiin hermosoluihin ja vagushermon kautta suoraan keskushermostoon. Ne vaikuttavat myös laajasti hermoston välittäjäaineiden tuotantoon.
Suolistobakteereista on käynnissä tuhansia tutkimuksia, joten tieto niistä lisääntyy koko ajan.
