Suomen lainsäädäntö takaa kaikille ihmisille oikeuden vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Psykiatrisen pakkohoidon tai pakkolääkityksen kohteeksi joutuneelle tämä oikeus ei toteudu. Siihen nähden, miten paljon näitä pakkohoito- ja pakkolääkityspäätöksiä tehdään, niistä valitetaan varsin vähän. Tammikuussa -24 tuli maassamme voimaan uusi laki, jonka mukaan lääkärin on tehtävä hallintopäätös määräämästään psykiatrisesta pakkolääkityksestä. Aiemmin lääkärillä oli velvollisuus tällaisen päätöksen tekemiseen vain pakkohoitoon määräämisen suhteen. Lakimuutoksen avulla pyritään siihen, että vastentahtoisten psyykelääkitysten antaminen tulisi näkyvämmäksi ja paremmin valvotuksi. Lakimuutos myös takaa pakkolääkityksen kohteeksi joutuneelle ihmiselle valitusoikeuden. Sekä pakkohoitoon määräämisestä että pakkolääkityksen kohteeksi joutumisesta voi valittaa ilmaiseksi hallinto-oikeuteen. Olemme koonneet tietoiskun tällaisen valituksen tekemisestä ja haluamme kannustaa ihmisiä näiden valitusten tekemiseen silloin, kun siihen on aihetta.
Miksi valitus kannattaa tehdä
Valituksen käsittely voi viedä oikeudessa muutamia kuukausia, vaikka mielenterveyslakiin kohdistuvat valitukset käsitellään kiireellisenä. Pakkohoito tai -lääkitys saattaa olla osaltasi jo ohi, ennen kuin asia on hallinto-oikeudessa käsitelty. Valittaminen voi kuitenkin olla hyödyksi.
- Mahdollisuus tuoda esiin omia näkökulmia sekä puolustaa omia oikeuksia vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen.
- Valitukset tuovat viranomaisille ja oikeusasteille tietoa siitä, että pakkohoito- ja pakkolääkityskäytännöissä on Suomessa ongelmia.
- Jos useat ihmiset valittavat päätöksistä, on todennäköisempää, että pakkohoitoon liittyviä lakeja muutetaan. Tällöin näitä asioita ei ehkä jouduta kokemaan tulevaisuudessa niin paljon.
- Muutettu päätös mahdollistaa vahingonkorvauksen hakemisen. Tämä on kuitenkin erillinen oikeusprosessinsa.
Valituksen tekeminen käytännössä
Kun pakkohoito- tai pakkolääkityspäätös on tehty, on osastolta annettava päätöksen valitusohjeet. Näistä ohjeista selviää, mihin hallinto-oikeuteen valitus pitää tehdä. Valitus on aina tehtävä 14 päivän kuluessa, kun pakkohoito – tai lääkitys on aloitettu ja siitä on saatu tieto.
Valituksen voi tehdä itse tai jonkun läheisen kanssa. Valituksen voi tehdä myös asiamies, jolle annetaan valtakirja. Valtakirja on vapaamuotoinen asiakirja siitä, että kyseinen henkilö saa oikeuden ajaa asiaa, esim. “Minä, X.X annan Y.Y:lle luvan ja oikeuden edistää pakkohoitooni liittyvää valitusasiaa hallinto-oikeuteen.” Asiamiehenä voi toimia esim. ystävä, sukulainen tai edunvalvoja. Valituksen tekemiseen ja oikeudenkäyntiin voi saada apua tai neuvontaa oikeusaputoimistolta. Oikeusaputoimistosta voi tiedustella mahdollisuutta ilmaiseen oikeusapuun. Lakimiehen palvelua voi myös ostaa. Tavallisinta on kuitenkin valituksen tekeminen itse tai läheisen avulla.
Valitus on tehtävä kirjallisesti ja sen täytyy sisältää:
- Valituksen kohteena oleva hallintopäätös (pakkohoitopäätös tai pakkolääkitys)
- Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta (pakkohoidon päättäminen, lääkityksen lopettaminen, tai esim. lääkeannoksen muuttaminen)
- Perustelut muutoksen hakemiselle (näistä lisää, kts. alla)
- Valittajan nimi ja yhteystiedot
- Selvitys valitusoikeuden perusteista, jos päätös ei kohdistu valittajaan. Jos valituksen tekee asiamies valtakirjalla, se pitää liittää valitukseen.
Valituksen voi toimittaa postitse, jolloin se on allekirjoitettava, tai valituksen voi tehdä sähköisesti.
Perustelut, joilla muutosta vaaditaan
Perustelut valitukselle on tehtävä hyvin, koska hallinto-oikeudessa osapuolina ovat valittaja ja viranomaisena lääkäri, joka on tehnyt pakkohoitoa tai -lääkitystä koskevan hallintopäätöksen. Hallinto-oikeuteen toimitetaan todisteiksi lääkärien kirjaamat asiakirjat, joissa voi joskus olla virheitä tai väärinymmärryksiä. Pakkokeinojen käyttämisen kaikkia syitä ei välttämättä kerrota, tai jotain tärkeää on jätetty kertomatta. Tällaiset asiat on tärkeä korjata valituksessa ja tuoda esiin valittajan oma näkemys tilanteesta, joka johti pakkohoitoon tai -lääkitykseen.
Tässä lista perusteluista, joita valituksessa voi käyttää:
- Selkeä ja perusteellinen valittajan oma näkemys siitä, mikä johti pakkohoitoon- tai lääkitykseen. Erityisen tärkeää on tuoda esiin, miten tilanne oli mahdollisesti erilainen kuin lääkärin tekstissä on kuvattu.
- Pakkolääkitystä koskevassa valituksessa kannattaa tuoda esiin näiden lääkkeiden käytön ongelmat ja niiden aiheuttamat haitat yleisellä tasolla tai valittajan kohdalla. Psyykenlääkkeet eivät ole niin tarpeellisia, tehokkaita tai välttämättömiä, kuin lääkäri lausunnossaan väittää, ja tästä on hyvä kertoa hallinto-oikeuteen. On tärkeää kertoa konkreettisesti, mitä haittoja lääkkeestä on tullut, ja miksi lääkettä ei haluta käyttää. Valituksen liitteisiin voi lisätä tutkimusartikkeleita, esim.
- On todettu, että ensipsykoosiin saatu psykoosilääkitys huonontaa ihmisen toipumisennustetta tulevaisuudessa
- Tutkimuksessa on todettu, että pitkäaikainen neuroleptien käyttö ehkäisee psyykkistä toipumista
- Psykoosilääkkeiden pitkäaikaisen käytön on todettu lisäävän kuolleisuutta ja vähentävän merkittävästi keskimääräistä elinikäennustetta.
- On tiedossa, että psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy merkittävä kammiorytmihäiriön ja äkkikuoleman vaara.
- Potilaslaissa säädetään potilaan itsemääräämisoikeudesta näin: “Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.” Kannattaa tuoda esiin, että potilaslakia ei ole tilanteessa noudatettu. Kyseessä on itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus.
- Jos ennen hoidon alkamista on tehty psykiatrinen hoitotahto, se kannattaa liittää perusteluihin erityisesti, jos hoitotahtoa ei ole noudatettu. Hoitotahto on hyvä tehdä ennen sairaalaan joutumista, jos mahdollista.
Suullisen käsittelyn vaatiminen
Hallinto-oikeudenkäynti toteutetaan yleensä kirjallisella menettelyllä. Valittajalla on oikeus vaatia myös suullista käsittelyä. Edellytyksenä suulliselle käsittelylle on, että se on tarpeellinen asian selvittämiseksi ja kirjallinen käsittely olisi valittajalle kohtuuttoman vaikeaa. Jos suullisesti ilmaiseminen tuntuu helpommalta, kannattaa suullista käsittelyä vaatia.
Valituksen päätös
Kun valitus on käsitelty, siitä tulee tieto kirjallisena. Jos valituksen voittaa, on pakkohoito tai -lääkitys lopetettava heti.
