Astetta parempi elämä -sivustolla on 01/-26 julkaistu uusi videoitu podcast-jakso, jossa on Piia Tuomisen kanssa keskustelemassa Itä-Lontoon yliopiston kliinisen psykologian professori ja International Institute for Psychiatric Drug Withdrawal-organisaation puheenjohtaja John Read. (John Readin esittelyn Itä-Lontoon yliopiston sivuilta voi lukea täältä: https://www.uel.ac.uk/about-uel/staff/john-read)
Keskustelun aiheena on tässä jaksossa psykiatriset diagnoosit. Jakso on englanninkielinen, mutta se on mahdollista katsoa suomenkielisellä tekstityksellä ja lisäksi keskustelun suomennos on mahdollista lukea täältä: https://blogi.astettaparempielama.fi/psykiatriset-diagnoosit-professori-john-read/. Jakso on osa professori John Readin ja Piia tuomisen Challenging the Medical Model of Mental Health -keskustelusarjan kolmas osa.
- Psykiatriset diagnoosit antavat ymmärtää, että ongelma olisi yksilön sisällä, jolloin todelliset, ymmärrettävät, inhimilliset, ihmisen ympäristöön, elämäntilanteeseen tai kokemuksiin liittyvät syyt syyt esimerkiksi alhaisen mielialan takana jäävät huomiotta.
- Psykiatriset diagnoosit tarjoavat pseudoselityksen: ”X on masentunut, koska hänellä on masennus”. Todellisuudessa diagnoosit eivät selitä ongelman syytä.
- Professori John Read ei ajattele, että ongelmat/ilmiöt/kokemukset, jotka määritellään usein psykiatrisilla diagnooseilla, olisivat lääketieteellisiä ilmiöitä.
- Psykiatrisilla diagnooseilla ei ole juurikaan tieteellistä arvoa:
- Psykiatrisilla diagnooseilla ei ole paljoakaan reliabiliteettia: eri psykiatrit/ammattilaiset määrittelevät saman ihmisen tilan/tilanteen erilaisten diagnoosien kautta.
- Psykiatrisilla diagnooseilla ei ole validiteettia: psykiatriset diagnoosit eivät ennusta sillä kuvatun tilan tulevaa kulkua, ne eivät selitä mistä sillä kuvattu tila johtuu eikä niiden perusteella ei ole mahdollista tietää, minkälaisesta ”hoidosta” olisi ko. ihmiselle apua.
- Kahdella ihmisellä, joilla on sama diagnoosi, esim. skitsofrenia, ei ole välttämättä yhtäkään samaa ”oiretta” eli kyseessä on disjunktiivinen kategoria (disjunctive category) ja tällaisilla kategorioilla ei ole juurikaan tieteellistä arvoa, ne eivät ”merkitse mitään”/kerro mistään.
- Kuinka tuhoisia seurauksia ihmiselle voi olla siitä, että ammattilainen ajattelee ja uskoo ja ilmaisee ihmiselle, ja usein myös hänen läheisilleen, että koska hänellä on diagnoosi x, hänen tilanteensa ei koskaan tule muuttumaan paremmaksi, hän ei koskaan tule pystymään asioihin x, y tai z.
- Se, kuinka ammattilaisten, perheen, ystävien ja muiden ihmisten suhtautuminen ihmiseen muuttuu esim. psykoosisairausdiagnoosin myötä, voi olla ihmiselle haastavampaa kuin ne alkuperäiset ongelmat, joiden perusteella hän ko. diagnoosin on saanut.
- Diagnoosi voi saada aikaan oletuksia, että ko. ihmisessä on jotakin biologisesti erilaista kuin toisissa, että hän on arvaamaton, että hän ei kykene olemaan vastuussa omasta toiminnastaan, se voi vahvistaa oletuksia ongelmien vakavuudesta, vähentää uskoa, että ihmisen olisi mahdollista toipua ja saada aikaan oletuksia, että ihminen olisi vaarallinen. Erityisesti skitsofrenia-diagnoosilla on hyvin voimakas edellä kuvatun kaltainen stigma.
- Suhtautuminen ihmiseen on tutkimusten mukaan aivan erilaista riippuen siitä, selitetäänkö ihmisen tilaa esim. psykoosisairausdiagnoosin kautta kautta, vai sen kautta, että ihminen on juuri kokenut syvän, ymmärrettävistä syistä johtuneen kriisin.
- Psykiatrisista diagnooseista muodostuu helposti itseään toteuttavia ennusteita. Ne voivat vaikuttaa sekä siihen, kuinka ihminen itse näkee itsensä ja mahdollisuutensa että siihen, kuinka toiset ihmiset näkevät ko. ihmisen ja hänen mahdollisuutensa.
- Psykoosisairausdiagnoosin saamisen yksi tuhoisa seuraus on usein myös se, että tämän jälkeen ihmisen ilmaisemaa ei usein oteta todesta, vaan sen sijaan ihmisten ilmaisemien ajatusten, toiveiden jne oletetaan herkästi kumpuavan nk. ”sairaudentunnottomuudesta”, oletetusta kyvyttömyydestä ymmärtää omaa tilaansa ja omaa parastaan.
- Haastavat kokemukset, kuten pelkoa herättävien äänien kuuleminen, ovat todellisia, mutta ongelmien määrittely vailla tieteellistä pohjaa olevilla kategorioilla ei auta näiden ongelmien ymmärtämisessä eikä niiden kanssa kamppailevien/elävien ihmisten auttamisessa , usein päinvastoin.
- Jaksossa keskustellaan myös nk. neurokirjon diagnoosien mahdollisista plussista ja miinuksista..
Voit katsoa/kuunnella keskustelun Youtubesta alla olevan linkin kautta. Jakson voi myös kuunnella eri podcast-alustoiden kautta tai suoraan Astetta parempi elämä -sivustolta. Linkki keskusteluun Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=lU2QtCdmOSs
***
Jakson lopussa mainitut kirjasuositukset:
A Straight Talking Introduction to Psychiatric Diagnosis – Lucy Johnstone
A Straigh Talking Introduction to the Power Threat Meaning Framework – An Alternative to Psychiatric Diagnosis – Mary Boyle & Lucy Johnstone
Drop the Disorder – Edited by Jo Watson
***
Keskustelusarjan ensimmäiset kaksi osaa esittelyineen löytyvät Mad in Finland -sivuston kautta täältä:
