Neljä keskeistä tutkimusta masennuslääkevieroituksesta, jotka jokaisen lääkärin pitäisi lukea

0
2015

Tutkija ja mielenterveyspalvelujen käyttäjä Stevie Lewis kertoo omista kokemuksistaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista ja siitä, mitä hän toivoisi lääkäreiden tietävän.

Suomennettu madinamerica -sivuston kirjoituksesta

https://www.madinamerica.com/2021/07/223158/

Ayurdhi Dhar, tohtori

7.7.2021

British Journal of General Practice -lehdessä julkaistussa uudessa artikkelissa tutkija ja kampanjoija Stevie Lewis kirjoittaa kokemuksistaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Hän viittaa neljään merkittävään tutkimukseen, jotka hän olisi toivonut lääkäreidensä lukeneen ennen kuin hänelle määrättiin masennuslääkkeet vuonna 1996. Hän tiivistää seuraavassa näiden tärkeiden tutkimusten tulokset.

Masennuslääkkeiden vieroitusoireet, jotka psykiatriyhteisö on pitkään kieltänyt ja sivuuttanut, ovat nyt keskustelun etualalla. Lukuisat viralliset lääketieteelliset elimet ja jopa tunnetut psykiatrit ovat kiinnittäneet huomiota haitallisiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin, joita voi esiintyä masennuslääkkeiden lopettamisen yhteydessä.

Tämä on paljastanut puolueelliset menetelmät monien nykyisten masennuslääketutkimusten taustalla sekä sen, miten lääkeyhtiöt ovat usein aktiivisesti vähätelleet lääkkeiden lumevaikutusta. Myös kemiallista epätasapainoa koskeva hypoteesi on herättänyt vakavia epäilyjä, niin että monet psykiatrit ovat nyt alkaneet sanoutua siitä irti. Mielenterveyspalvelujen käyttäjät ovat kiinnittäneet huomiota asiaan ja vaatineet muutoksia. Tämä artikkeli liittyy keskusteluun omakohtaisen kokemuksen innoittaman akateemisen analyysin kautta.

Lewis kirjoittaa, että vaikka vuonna 1996 masennuslääkkeiden vieroitusoireita oli jo tutkittu, Defeat Depressionin kaltaiset kampanjat olivat onnistuneet esittämään masennuksen kemiallisen epätasapainon ongelmana. Tämän seurauksena väitettiin, että masennuslääkkeet ovat turvallisia ja tehokkaita eivätkä ne aiheuta riippuvuutta.

Hän toteaa, että nykyään hänen kokemuksensa toistuvista masennuslääkkeiden käytön lopetusyrityksistä ja vaikeista vieroitusoireista ei ole harvinainen eikä tuntematon. Lisäksi hypoteesi, jonka mukaan masennuslääkkeet voivat aiheuttaa aivoissa rakenteellisia ja kemiallisia muutoksia, jotka johtavat lääkeriippuvuuteen, saa yhä laajempaa hyväksyntää. Esimerkiksi Royal College of Psychiatry julkaisi äskettäin lausunnon masennuslääkkeiden vakavasta ja pitkäkestoisesta riippuvuudesta.

Lewis tarjoaa yleiskatsauksen neljään tärkeään tutkimukseen, jotka ovat välttämätöntä luettavaa yleislääkäreille, jotka haluavat päivittää tietonsa masennuslääkkeiden vieroitusoireita koskevista uusimmista tutkimustuloksista. Masennuslääkkeiden liikakäyttöön on monia syitä: teollisuuden korruptio, puolueelliset tutkimusmenetelmät, liiallinen määrääminen yleislääkäreiden toimesta jne. Lewisin ehdotukset yleislääkäreille ovat siis erityisen tärkeitä.

Ensimmäinen artikkeli on Daviesin ja Readin vuonna 2019 laatima systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin 24 tutkimusta. Siinä todettiin, että:

”Yli puolet (56 %) masennuslääkkeiden käytön lopettamista yrittävistä kokee vieroitusoireita, ja lähes puolet (46 %) vieroitusoireita kokevista kuvaa niitä vakaviksi”. Ei ole harvinaista, että vieroitusoireet kestävät useita viikkoja tai kuukausia.”

Lewis kirjoittaa, että NIMH (National Institute of Mental Health) on vuosikymmenien ajan vähätellyt masennuslääkkeiden vieroitusoireiden yleisyyttä, mutta viime aikoina se on myöntänyt niiden vakavuuden ja pitkäkestoisuuden.

Toinen tärkeä kirjallisuuslähde on Guy, Brown, Lewis ja Horowitzin vuonna 2020 julkaisema artikkeli, jossa kerrotaan lääkkeiden käyttäjien omakohtaisista kokemuksista, joiden mukaan psyykenlääkkeiden vieroitusoireet tulkitaan sairauden uusiutumiseksi. Toisin sanoen lääkkeistä vieroittautumista pidetään virheellisesti potilaan alkuperäisen perussairauden (kuten masennuksen) uusiutumisena tai uuden sairauden ilmaantumisena.

158 vastaajan kokemuksista analysoitiin teemoja, joita käytettiin Skotlannin ja Walesin parlamenteille toimitetuissa vetoomuksissa. Kirjoittajat löysivät 8 erillistä kohtaa, joissa lääkärit luulivat psyykenlääkkeiden vieroitusoireita joksikin muuksi; heiltä puuttui myös tietoa vieroitusmenetelmistä. Lisäksi potilaille annettiin usein riittämättömästi tietoa vieroituksen riskeistä.

Seuraava Lewisin tiivistelmä on Horowitzin ja Taylorin vuonna 2019 julkaisema artikkeli, jossa käsitellään tapoja vähentää masennuslääkkeiden käyttöä. Lewis pitää tätä artikkelia tärkeimpänä, sillä jos hänen lääkärinsä olisivat tienneet siitä, se olisi saattanut helpottaa hänen omaa koettelemustaan.

PET-kuvausten avulla kirjoittajat päättelevät, että lääkevähennys olisi tehtävä hitaasti ja hyperbolisesti (yhä pienemmillä vähennyksillä) kohti huomattavasti minimiannosta pienempiä  annoksia. Tämä on olennaista vieroitusoireiden vähentämiseksi. Tämä artikkeli auttaa erottamaan toisistaan vieroitusoireet (jotka ilmenevät päivien kuluessa, reagoivat masennuslääkkeisiin ja voivat fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttaa erilaisilta kuin alkuperäiset oireet) ja sairauden uusiutumisen. Näistä eroista huolimatta alkuperäiset oireet ja vieroitusoireet voivat joskus näyttää samoilta, mikä mutkistaa asioita entisestään.

Koska psyykenlääkkeistä vieroittautumista helpottavia tai edes asianmukaista ja ajantasaista tietoa tarjoavia palveluja ei juuri ole, lääkkeiden käyttäjiä edustava liike on täyttänyt tämän tyhjiön. Sosiaalisen median tukiryhmät ovat olennainen osa tätä. Niinpä viimeinen Lewisin ehdottama paperi on Framerin vuonna 2021 tekemä tutkimus Facebookin masennuslääkevieroituksen tukiryhmistä.

Framer on mielenterveyspalvelujen käyttäjä, joka on kamppaillut masennuslääkkeiden vieroitusoireiden kanssa; hän on myös survivingantidepressants.org -järjestön perustaja. Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin, miten palvelunkäyttäjät ovat tukeneet toisiaan ja auttaneet masennuslääkkeiden vieroittamisessa − erityisesti psykiatrisen avun puuttuessa. Hän kirjoittaa:

”Framer esittelee meille PAWS-oireyhtymän (Post-Acute Withdrawal Syndrome), joka kuvaa erilaisia fyysisiä ja emotionaalisia oireita, jotka kehittyvät, kun keho palautuu niistä muutoksista, joita lääkkeen käyttö on aiheuttanut. Hän käsittelee myös ’neuroemootioita’ eli vieroitusoireiden neurologisten vaikutusten synnyttämiä tunteita.”

Hänen on koonnut työssään yhteen lukuisia masennuslääkkeiden vieroitukseen liittyviä kysymyksiä − miten vieroitusoireita vähennetään, miten vieroitusoireet pitkittyvät, miten tunnistetaan reaktiot lääkkeeseen ja mikä auttaa selviytymään

Lewisin artikkeli on jälleen yksi askel kohti sitä, että lääkkeitä määräävät lääkärit olisivat paremmin tietoisia yleisesti määrättyjen psyykenlääkkeiden haittavaikutuksista.

****

Lewis, S. (2021). Neljä tutkimusjulkaisua, jotka toivoisin lääkärini lukeneen ennen masennuslääkkeen määräämistä. British Journal of Medical Practice. DOI: https://doi.org/10.3399/bjgp21X716321 (Linkki)

***

Mad in America isännöi monenlaisten kirjoittajien blogeja. Näiden postausten tarkoituksena on toimia julkisena foorumina laajalle psykiatriaa ja sen hoitomuotoja koskevalle keskustelulle. Ilmaistut mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ayurdhi Dhar, tohtori

MIA Research News Team: Ayurdhi Dhar on psykologian apulaisprofessori Mount Maryn yliopistossa ja kirjan Madness and Subjectivity: A Cross-Cultural Examination of Psychosis in the West and India (2019) kirjoittaja. Hän on kiinnostunut skitsofrenian ja maahanmuuton välisestä suhdetta, mielisairauden käsitettä ylläpitävistä diskursiivisita käytännöistä sekä kontekstivapaiden ja epähistoriallisten tietomuotojen kritiikistä.

JÄTÄ VASTAUS