Uudessa tutkimuksessa todettiin, että masennuslääkkeitä käyttävillä oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys yrittää itsemurhaa kuin lumelääkettä käyttävillä.
Kirjoittanut: Peter Simons – 9.7.2019
Artikkeli on julkaistu alun perin Mad in America-sivustolla. Se on käännetty käännösohjelmalla ja tämän jälkeen tarkistettu. Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä.
Kahden viime vuosikymmenen aikana tutkimuksissa on varoitettu lisääntyneistä itsemurhista masennuslääkkeitä käyttävillä henkilöillä, erityisesti lapsilla ja nuorilla. Tutkijat ovat myös dokumentoineet puuttuvista tiedoista ( missing data ) ja muista ongelmista kliinisissä tutkimuksissa, jotka ovat saattaneet peittää näiden lääkkeiden käytön riskit
Vuonna 2018 tehty tutkimus oli kuitenkin ristiriidassa aiempien havaintojen kanssa, sillä sen mukaan itsemurhayritysten määrä oli vähentynyt. Kyseisessä tutkimuksessa käytettiin kiistanalaista tilastollista analyysia, joka on FDA:n ohjesääntöjen vastainen, ja tutkijat viittaavat siihen, että se on voinut vääristää tuloksia.
Nyt uudessa tutkimusartikkelissa on raportoitu vuoden 2018 datan uudelleentestauksesta, jossa käytetään yleisemmin hyväksyttyä tilastollista analyysia. Tutkimuksen tekivät Michael P. Hengartner Zurich University of Aplied Sciencesista Sveitsistä ja Martin Plöderl Paracelsus Medical Universitystä Salzburgissa Itävallasta. Se julkaistiin Psychotherapy & Psychosomatics -lehdessä.
Hengartner ja Plöderl esittävät, että aiempien tutkijoiden käyttämät menetelmät olivat virheellisiä ja soveltumattomia tämän ongelman tutkimiseen. Aiemmassa tutkimuksessa käytettiin PEY:tä ( patient exposure years / potilasaltistusvuodet ), jossa kutakin käyttövuotta käytetään yksittäisenä tietopisteenä. Tätä käytetään silloin, kun riskin oletetaan olevan vakio tai kumulatiivinen (kun useampi käyttövuosi lisää haittavaikutuksen todennäköisyyttä).
Hengartnerin ja Plöderlin mukaan tämä ei kuitenkaan sovellu itsemurhariskin tutkimiseen. Itsemurhariski on kohonnut heti lääkityksen aloittamisen jälkeen, ei kumulatiivisesti tai pitkällä aikavälillä. Sen sijaan tutkijoiden pitäisi käyttää jokaista masennuslääkkeille altistunutta henkilöä tietopisteenä. Tämä on FDA:n käyttämä standardi, joka myös pitää PEY:tä sopimattomana tämäntyyppiseen tutkimukseen.
”Kun vaaratekijät eivät ole ajan mittaan vakioita, PEY ei ole asianmukainen ja sen käyttäminen saattaa peittää lääkkeen todellisen haittavaikutuksen, koska itsemurhat ja itsemurhayritykset tapahtuvat useimmiten pian hoidon aloittamisen jälkeen eikä jatko- tai ylläpitovaiheessa”, Hengartner ja Plöderl kirjoittavat.
Tutkijat analysoivat aiemman tutkimuksen datan uudelleen käyttäen tätä yksinkertaista tekniikkaa. He määrittivät masennuslääkkeille altistuneiden ihmisten määrän ja itsemurhaa yrittäneiden ihmisten määrän.
He havaitsivat, että kun he esittivät nämä yksinkertaiset kysymykset, tiedot olivat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa: itsemurhayritysten määrä oli 2,5 kertaa korkeampi masennuslääkkeitä saaneilla kuin lumelääkettä saaneilla.
Raakaluvut ovat vieläkin silmiinpistävämmät: masennuslääkkeitä saaneiden itsemurhayrityksiä oli 206, kun taas lumelääkettä saaneiden itsemurhayrityksiä oli 28.
Masennuslääkkeiden ryhmässä oli 37 itsemurhakuolemaa ja lumelääkeryhmässä vain 4 itsemurhakuolemaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että ne, jotka ottivat lääkettä näennäisenä hoitona itsemurha-ajatuksiin, yrittivät itsemurhaa ja kuolivat itsemurhan seurauksena paljon todennäköisemmin kuin ne, jotka ottivat lumelääkettä, joka tehnyt mitään.
Tutkijoiden mukaan ”tässä esitetyt tiedot viittaavat siihen, että masennuslääkkeet lisäävät merkittävästi itsemurhariskiä aikuisilla, joilla on vaikea masennus”.
****
Hengartner, M. P., & Plöderl, M. (2019). Newer-generation antidepressants and suicide risk in randomized controlled trials: A re-analysis of the FDA database. Psychotherapy & Psychosomatics. Published online June 24, 2019. doi: 10.1159/000501215 (Link)
Peter Simons on aiemmin ollut akateeminen psykologian tutkija. Nyt hän pyrkii tiedekirjoittajana tarjoamaan maallikoille näkymän psykiatrisen tutkimuksen joskus vaikeaselkoiseen maailmaan. Mad in America -lehden blogien ja henkilökohtaisten tarinoiden toimittajana hän arvostaa niiden henkilöiden tarinoita, joilla on omakohtaista kokemusta psykiatrisesta järjestelmästä, ja jakaa tietoa vaihtoehdoista biomedikaaliselle mallille.
Tämä masennuslääkityksen alussa ilmenevä kohonnut itsemurhariski tiedetään kyllä, mutta lääkevalmistajat peittelevät sen todellista syytä, eli sitä, että lääke itsessään lisää itsetuhoisuutta, kirjoittamalla pakkausselosteisiin, että itsemuha-ajatusten lisääntyminen lääkityksen alussa johtuu siitä, että lääke alkaa vaikuttaa viiveellä. Tämä on siis valetta, joka on luettavissa lähes jokaisen masennuslääkkeen pakkausselosteesta.