Seurantatutkimus: lääkityksen lopettaneet skitsofreniadiagnoosin saaneet työllistyivät paremmin 20 vuoden seurannassa

0
327

20 vuoden seurantatutkimuksessa todetaan, että neljän vuoden jälkeen skitsofreniadiagnoosin saaneilla, jotka eivät ole psykoosilääkityksellä, on huomattavasti parempi työhön liittyvä toimintakyky.

Artikkeli on julkaistu alun perin Mad in America-sivustolla. Se on käännetty käännösohjelmalla ja tämän jälkeen tarkistettu ja korjattu. Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä.

Kirjoittanut: Bernalyn Ruiz 16.8. 2017

Chicagon seurantatutkimuksen tietoja hyödyntäen tutkijat seurasivat 139:ää alun alkaen psykoottiseksi määriteltyä ihmistä 20 vuoden ajan. Psychiatry Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tulkittiin psykoosilääkkeiden olleen hyödyllisiä akuutin sairaalahoidon aikana, mutta heillä, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, oli huomattavasti parempi työhön liittyvä toimintakyky kuin heillä, jotka olivat.

”Negatiivista näyttöä psykoosilääkityksen pitkäaikaiskäytön tehokkuudesta on saatu omista pitkittäistutkimuksistamme sekä Wunderinkin, Moilasen, Jääskeläisen ja kollegoiden pitkittäistutkimuksista, joissa käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksen aineistoa, tanskalaisten OPUS-tutkimusten aineistosta, Lincolnin ja Jungin tutkimuksesta Saksassa sekä Blandin tutkimuksista Kanadassa”, tutkijat kirjoittavat. Näissä pitkittäistutkimuksissa pitkäaikaisesta psykoosilääkityksestä ei ole osoittautunut olevan myönteisiä vaikutuksia skitsofreniadiagnoosin saaneille. Sen lisäksi, että tulokset osoittavat, että täydellisen toipumisen jaksot ovat harvinaisia niillä skitsofreniadiagnoosin saaneilla, joille on määrätty psykoosilääkkeitä pitkiksi ajoiksi, meidän tutkimuksemme on osoittanut, että skitsofreniadiagnoosin saaneilla, jotka ovat lopettaneet psykoosilääkkeiden käytön pitkiksi ajoiksi, toipumisjaksojen osuus on huomattavasti suurempi.”

Tämän tutkimuksen tekijät viittaavat aiempiin tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneet, ettei psykoosilääkityksen tehosta ole näyttöä kolmen vuoden käytön jälkeen. Tämä artikkeli täydentää aiemman tanskalaisen OPUS-tutkimuksen tuloksia, jotka osoittivat, että kymmenen vuoden jälkeen toimintakyky parempi ja työllisyysaste oli korkeampi heillä, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä.

Tämän pitkittäistutkimuksen tekijät pyrkivät mittaamaan pitkäaikaisella psykoosilääkityksellä olevien skitsofreniadiagnoosin saaneiden työhön liittyvää toimintakykyä verrattuna skitsofreniadiagnoosin saaneisiin, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä ja kontrolloimaan oireiden tasoa ja sairautta edeltäviä saavutuksia.

Tässä tutkimuksessa 139 ihmistä (psykoottinen skitsofrenia, n = 70; vertailuryhmä (psykoottiset mielialahäiriöt), n = 69) seurattiin 20 vuoden ajan käyttäen tietoja Chicagon seurantatutkimuksesta ( Chicago follow-up study ), jossa tutkittiin toimintakykyä, tuloksia ja toipumista. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin ja arvioitiin alun perin sairaalahoidon akuuttivaiheen aikana, ja heitä tilanteensa arvioitiin 2 vuoden, 4,5 vuoden, 7,5 vuoden, 10 vuoden, 15 vuoden ja 20 vuoden kuluttua.

Skitsofreniadiagnoosin saaneista 70 potilaasta 58:aa seurattiin 20 vuoden ajan, 30:tä arvioitiin kaikilla kuudella seurantajaksolla (2, 4,5, 7,5, 10, 15 ja 20 vuotta) ja 32:ta arvioitiin viidellä seurantajaksolla. Kaksi osallistujaa arvioitiin neljällä seurantajaksolla ja kuusi alle neljällä seurantajaksolla. 25:lle määrättiin psykoosilääkkeitä koko seurantajakson ajan ja 15:lle ei määrätty psykoosilääkkeitä 2 ensimmäisen vuoden jälkeen. Näitä kahta vertailuryhmää käytettiin arvioitaessa pitkäaikaisia eroja psykoosilääkityksellä olleiden ja psykoosilääkityksen lopettaneiden välillä.

Harrow, M., Jobe, T. H., Faull, R. N., & Yang, J. (2017). 20-vuoden pitkittäistutkimus ( multi-followup longitudinal study ), jossa arvioidaan, edistävätkö psykoosilääkkeet skitsofreniadiagnoosin saaneiden työhön liittyvää toimintakykyä. Psychiatry Research, 256, 267-274.

Yllä olevassa kaaviossa kuvataan jatkuvasti psykoosilääkityksellä olleiden skitsofreniadiagnoosin saaneiden (n=25) työkykyä viimeisten 18 vuoden aikana verrattuna heihin, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä (n=15). Kuten kuviosta käy ilmi, ainoa ajanjakso, jolloin näiden kahden ryhmän välillä ei ollut merkittävää eroa työhön liittyvässä toimintakyvyssä, oli kahden ensimmäisen vuoden jakso.

Tämän jälkeen kaikkina arvioituna ajankohtina lääkkeettömän ryhmän työhön liittyvä toimintakyky oli merkittävästi parempi (.000 -.016 ). 4,5 vuoden kuluttua yli 65 prosenttia heistä, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, työskenteli puolipäiväisesti tai enemmän.

Lisäksi heillä, joille oli jatkuvasti määrätty psykoosilääkkeitä, oli huomattavasti todennäköisemmin negatiivisia oireita 4,5 vuoden kohdalla ja 20 vuoden kohdalla kuin verrokkiryhmän ihmisillä, joille ei ollut määrätty psykoosilääkkeitä, ja he, joilla oli negatiivisia oireita, olivat pienemmällä todennäköisyydellä työelämässä neljänä kuudesta arviointiajankohdasta.

Kun prognoosi eli ennuste kontrolloitiin, heillä, joilla oli huono prognoosi ja jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, oli parempi työhön liittyvä toimintakyky kuin heillä, joilla oli huono ennuste ja joille oli määrätty psykoosilääkkeitä. Heidän joukossa, joilla oli hyvä ennuste, lääkittyjen ja lääkitsemättömien ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja, minkä tutkimuksen tekijät arvelevat voineen johtua tämän joukon pienestä koosta.

Kun diagnoosiin johtaneen psykoosin alkamista edeltävät saavutukset kontrolloitiin, heillä, joilla oli huonot psykoosin alkamista edeltävät saavutukset ja jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, työhön liittyvä toimintakyky oli huomattavasti parempaa kuin heillä, joilla oli huonot psykoosin alkamista edeltävät saavutukset ja joille oli määrätty psykoosilääkkeitä. Siitä pienestä joukosta, jolla oli hyvät diagnoosiin johtaneen psykoosin alkamista edeltävät saavutukset, useammat heistä, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, olivat työssä kuin heistä, jotka olivat lääkityksellä.

Kun yhdistettiin 70 skitsofreniapotilaan kaikki oireisiin ja toimintakykyyn liittyvät tulokset kaikilta kuudelta arviointiajankohdalta, tulokset eivät tukeneet psykoosilääkityksen käyttöä toimintakyvyn parantamiseksi, ja tutkijoiden tekemä kertoimien suhde osoitti, että he, jotka eivät olleet psykoosilääkityksellä, olivat 1,76 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä työkykyisiä kuin he, jotka olivat psykoosilääkityksellä.

Tämän tutkimuksen tulokset täydentävät kasvavaa tutkimusnäyttöä, joka osoittaa, että psykoosilääkkeillä ei ole pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia skitsofreniadiagnoosin saaneille. Tutkijat lisäävät, että muissa julkaistuissa artikkeleissaan he ovat raportoineet korkeammasta toipumisasteesta niillä, jotka ovat lopettaneet psykoosilääkkeet.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tuloksista käy selvästi ilmi, että kahden vuoden jälkeen (kahden vuoden kohdalla erot eivät ole merkittäviä) psykoosilääkityksen lopettaneiden tulokset ovat paremmat. Tutkijat kirjoittavat:

”Tulokset osoittavat, että kaikki hypoteesit, jotka perustuvat oletukseen, jonka mukaan psykoosilääkkeet helpottavat työelämässä toimimista, ovat erittäin kyseenalaisia, koska työhön liittyvä toimintakyky oli yhteydessä vahvasti ( merkittävissä määrin ) päinvastaiseen suuntaan.”

 

****

Harrow, M., Jobe, T. H., Faull, R. N., & Yang, J. (2017). A 20-Year multi-followup longitudinal study assessing whether antipsychotic medications contribute to work functioning in schizophrenia. Psychiatry Research256, 267-274. (Abstract)

 

 

Bernalyn Ruiz

MIA Research News Team: Bernalyn Ruiz-Yu is a Postdoctoral Fellow in the Department of Psychiatry and Biobehavioral Sciences at the University of California, Los Angeles. She completed her Ph.D. in Counseling Psychology from the University of Massachusetts Boston. Dr. Ruiz-Yu has diverse clinical expertise working with individuals, families, children, and groups with a special focus on youth at risk for psychosis. Her research focuses on adolescent serious mental illness, psychosis, stigma, and the use of sport and physical activity in our mental health treatments.

JÄTÄ VASTAUS