Tiedote: traumatietoisen kohtaamisen taitoja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille

0
3233

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla työotteella?

Traumainformoidulla kohtaamisella tarkoitetaan tunnehaavoja huomioivaa ihmisen kohtaamista. Sen filosofian taustalla on ajatus siitä, että traumaattiset kokemukset saavat ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavalla, joka ei ole järkisyin perusteltua. Tunnehaavoilla on suuri merkitys oppimiseen, terveyskäyttäytymiseen sekä esimerkiksi kipukokemukseen ja toimenpidepelkoihin. Ihmissuhdetyössä traumainformoitu työtapa voi helpottaa merkittävästi traumatisoituneen ihmisen oppimista sekä hoidon etenemistä ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi kouluissa on perinteisesti lähestytty traumaan liittyviä ilmiöitä kurinpito-ongelmina, sen sijaan että yhteisöt puuttuisivat riittävästi pahoinvoinnin takana oleviin juurisyihin kuten köyhyyteen, perheväkivaltaan ja emotionaaliseen lapsen laiminlyöntiin. Traumainformoidun ajattelun kautta näkökulma käännetään ”hankalasta lapsesta” häntä ympäröiviin aikuisiin sekä fyysiseen ympäristöön.

Kansainvälistä tietämystä Suomen oloihin sovellettuna

Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Traumainformoitu työote on levinnyt laajasti englanninkielisiin maihin, joissa on luotu monenlaisia toimivia koulutusmalleja. Niissä keskeisessä roolissa ovat olleet mm. kehotietoisuus, tunnetaidot, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen lisääminen sekä lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutusten tiedostaminen. Näistä malleista olemme Iloa ja toivoa –kouluttajayhteisön (iloajatoivoa.fi) kanssa muokkaamassa Suomen oloihin sopivaa koulutuspakettia. Suunnittelemme kevään 2020 aikana Työsuojelurahaston rahoittamana kolmipäiväisen peruskoulutuksen, joka antaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöille vankan perusymmärryksen traumainformoidusta työotteesta ja konkreettisia työkaluja oman työn arkeen. Tavoitteenamme on tutustuttaa ihmissuhdetyöntekijät tähän innovatiiviseen työtapaan itsetuntemuksen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Korostamme omassa koulutusmallissamme erityisesti luovia terapioita ja kehollisia menetelmiä.

Traumainformoitua kohtaamista toteuttavien organisaatioiden yhtenä periaatteena on monissa maissa se, että työpaikoilla pitää olla koulutettuja henkilöitä, joiden puoleen ihmissuhdetyöntekijät voivat kääntyä, kun omat tunteet nousevat pintaan ja eväät tuntuvat olevan vähissä. Siksi panostamme tässä koulutuksessa siihen, että kouluttamamme henkilöt voisivat toimia työpaikoillansa traumainformoidun hoidon avainhenkilöinä eli välittää saamaansa tietoa työtovereilleen.

Koulutuksen teemat ja sisältö

Pääasiallisena oppimateriaalina koulutuksissa käytetään kouluttajayhteisön tuottamaa tietokirjaa Yhteinen kieli, Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (Basam Books 2020). Lisäksi suunnittelemme moniammatilliselle kouluttajayhteisölle joustavan ja muuntautuvan koulutusmateriaalin harjoituksineen. Ihmistyötä tekevän on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tarvittaessa hänen on saatava tähän tukea, jotta hän voi tehdä työtään laadukkaasti. Koulutuspäivien teemoina ovat turva, myötätunto sekä työhyvinvointi ja työnilo. Keskeisiä aiheita ovat kasvattajien ja sote-ammattilaisten itsetuntemuksen sekä tunnetaitojen ja monialaisen yhteistyökyvyn kehittäminen. Koulutus on vahvan kokemuksellinen. Se pohjautuu teoriatietoon (ACE-tutkimukset, traumatietous, kansainväliset traumainformoidut mallit), jota yhdistetään käytäntöön erilaisin hyväksyvän läsnäolon, luovin ja kehotietoisuutta edistävin harjoituksin. Ihmistyöntekijöiden oma hyvinvointi on olennaista työn kehittämisessä.  Ammattilaisen oma itsetuntemus ja omien tunnetilojen säätelykyky auttavat myös tukemaan asiakasta, jolla on ongelmia omien tunnetilojensa säätelyssä.

Tavoitteena toimintakulttuurin muutos

Tavoitteenamme on kehittää tulevaisuudessa pidempiä koulutuksia ja laajentaa kohderyhmäämme niin, että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöiden lisäksi kaikki muutkin vuorovaikutustaitoja työssään tarvitsevat työntekijät voivat saada perustiedot traumainformoidusta kohtaamisesta. Julkaisemme tähän liittyen myös tietokirjallisuutta ja oppaita. Kehitämme konseptin ympärille kansainvälistä yhteistyötä, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä julkaisemme alan kirjallisuutta. Työryhmän pitkän ajan tavoitteena on integroida traumainformoituja sisältöjä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusjärjestelmään. Tästä seuraa systeeminen toimintakulttuurin muutos, jossa pyritään rakentamaan eri toimijoiden välistä avointa ja tasavertaista dialogia. Kehityksen edellytyksenä on jaettu paradigma, ihmistyötä tekevien ammattilaisten traumatietoisuuden lisääminen. Traumainformoidun kohtaamisen vaikutuksesta ihmisten työnhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot sekä varhainen eläköityminen vähenevät.

Työryhmä:

Koulutuksen suunnittelussa teemme moniammatillista yhteistyötä punoaksemme yhteen mielenterveyteen, terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvää tieteellistä tietoa ja kokemusperäistä viisautta.

Työryhmämme 6 jäsentä edustavat eri akateemisia aloja: Hankkeen projektipäällikkö Karoliina Maanmieli on filosofian tohtori, kirjallisuusterapiaohjaaja ja lähihoitaja, Kati Sarvela on traumainformoidun mallin suomalainen uranuurtaja. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia), Anne Pelkonen on psykiatrian erikoislääkäri ja traumaviitekehyksen kouluttajapsykoterapeutti, Johanna Linner Matikka on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sosiaalityöntekijä, diakonian vihkimyksen saanut sosionomi (AMK), joogaopettaja (RYT200) sekä sertifioitu TRE®- ohjaaja, Annika Sarvela on tanssija, joogaopettaja sekä laillistettu hieroja ja Katri Kluukeri on erityislastentarhanopettaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja.

Hankkeen päärahoittaja:

 

 

 

 

Lisätiedot: Karoliina Maanmieli, karoliina.kahmi@gmail.com tai Kati Sarvela, esisuomi@gmail.com sekä Iloa ja toivoa –sivusto, www.iloajatoivoa.fi

JÄTÄ VASTAUS