Rekisteritutkimus: psykoosilääkitys yhteydessä huonompiin hoitotuloksiin psykoottisen masennuksen diagnoosin saaneilla

0
106

Tulokset olivat huonompia kaikilla psykoosilääkkeiden ja masennuslääkkeiden yhdistelmähoitoa saaneilla, ja yhdistelmähoitoa saaneilla nuorilla todennäköisyys päätyä uudelleen sairaalahoitoon tai kuolla itsemurhan seurauksena oli kaksi kertaa korkeampi kuin pelkkiä masennuslääkkeitä saaneilla.

Kirjoittanut: Peter Simons 20.3.2023

Artikkeli on julkaistu alun perin Mad in America-sivustolla. Se on käännetty käännösohjelmalla ja tämän jälkeen tarkistettu. Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä.

Psykoosilääkkeet psykoottiseen masennukseen? Uuden tutkimuksen mukaan se ei ole hyvä idea. Psykoosilääkkeen lääkkeen lisääminen masennuslääkehoitoon lisäsi psykoottisen masennuksen diagnoosin saaneiden henkilöiden riskiä kuolla ja joutua uudelleen sairaalahoitoon.

”Tuloksemme eivät viittaa siihen, että psykoosilääkkeiden lisäämisestä masennuslääkkeiden rinnalle nk. ylläpitohoitona olisi mitään hyötyä. Kun otetaan huomioon psykoosilääkityksen laaja käyttö, tunnetut haittavaikutukset ja hyötyjä tukevan olemassa olevan näytön puute, lisätutkimukset psykoosilääkityksen vaikutuksesta psykoottisen unipolaarisen masennuksen ylläpitovaiheessa ovat kiireellisesti tarpeen”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksen tekivät Ahmed Al-Wandi ja Axel Nordenskjöld Ruotsin Örebron yliopistosta sekä Mikael Landén Göteborgin yliopistosta ja Karoliinisesta instituutista. Tutkimus julkaistiin Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä.

Tutkijat huomauttavat, että on yleinen käytäntö antaa psykoosilääkkeitä (masennuslääkkeiden lisäksi) ihmisille, joilla on diagnosoitu psykoottinen masennus, ja heidän tutkimuksensa tulokset vahvistavat tämän; heidän tutkimuksessaan yhdistelmähoitoa saavia oli kaksi kertaa enemmän kuin heitä, jotka eivät saaneet yhdistelmähoitoa. American Psychiatric Associationin psykoottisen masennuksen hoitoa koskevissa hoito-ohjeissa masennuslääkkeiden ja psykoosilääkkeiden yhdistelmähoito mainitaankin ensisijaisena interventiona sähköshokkihoidon (ECT) ohella. Kuulostaa päällisin puolin hyvältä, eikö? Jos ihmisillä on ”psykoosi”, lisätään ”psykoosilääke”.

Mutta joskus asiat, jotka vaikuttavat pinnalta katsottuna hyvältä, ovat itse asiassa haitallisia. Tulokset puhuvat puolestaan: kahden vuoden kuluttua 42,3 prosenttia yhdistelmähoitoa saaneista olivat joutuneet joko uudelleen sairaalaan tai kuolleet itsemurhan seurauksena, kun taas heillä, jotka olivat saaneet masennuslääkkeitä ilman psykoosilääkkeitä vastaava osuus oli hieman pienempi (36,6 prosenttia). Toisin sanoen psykoosilääkkeiden lisääminen ei auttanut ehkäisemään näitä lopputuloksia, vaan lisäsi riskiä.

Tutkijat käyttivät Ruotsin kansallisia rekistereitä löytääkseen potilaat, jotka joutuivat sairaalaan psykoottisen unipolaarisen masennuksen diagnoosin vuoksi vuosina 2007-2016. Ryhmiä oli kaksi: 1 419 ihmistä sai pelkkiä masennuslääkkeitä, kun taas 2 972 ihmistä sai sekä masennuslääkkeitä että psykoosilääkkeitä.

Koska voidaan argumentoida, että muut tekijät, kuten lähtötilanteen vakavuus, sekoittivat näitä tuloksia, tutkijat kontrolloivat useita tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi tutkijat totesivat, että lähtötilanteessa nämä kaksi ryhmää olivat kaikin tavoin samanlaisia, paitsi että ryhmässä, jossa käytettiin vain masennuslääkkeitä, oli suurempi todennäköisyys saada ECT-hoitoa ensimmäisen sairaalahoidon aikana (36,4 % vs. 26,7 %). Tämän vuoksi tutkijat kontrolloivat lisäanalyyseissä ECT:tä sekä muita mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten sukupuolta, ikää, aiempia sairaalahoitoja, liitännäissairauksia ja muita farmakologisia hoitoja. Tämä ei muuttanut tuloksia.

Spesifien tulosten osalta todettiin, että yhdistelmähoitoryhmässä huomattavasti useampi henkilö joutui uudelleen sairaalahoitoon: 41,8 % verrattuna 35,9 %:iin masennuslääkkeiden yksinään käyttämässä ryhmässä. Tämä kumoaa käsityksen siitä, että psykoosilääkkeet ehkäisevät relapseja eli oireiden uusiutumista. Sen sijaan näyttää siltä, että ne tekevät relapseista todennäköisempiä.

Yhdistelmähoitoa saaneilla oli myös suurempi todennäköisyys kuolla mistä tahansa syystä ( lukuun ottamatta itsemurhia): 3,5 % verrattuna 2,4 %:iin vain masennuslääkkeitä saaneilla. Itsemurhakuolemissa ei ollut eroa näiden kahden ryhmän välillä.

Toisessa analyysissä tutkijat etsivät sellaisia potilaiden alaryhmiä, joille yhdistelmähoidosta tosiaan oli hyötyä. He eivät löytäneet yhtään.

He saivat kuitenkin selville, että nuorille (18-30-vuotiaille) yhdistelmähoito oli jopa vielä vaarallisempaa kuin vanhemmille ihmisille. Yhdistelmähoitoa saavilla nuorilla oli noin kaksi kertaa suurempi todennäköisyys päätyä uudelleen sairaalaan tai kuolla itsemurhan seurauksena.

 

****

Al-Wandi, A., Landén, A. M., &  Nordenskjöld, A. (2023). Antipsychotics in the maintenance phase for psychotic depression. Acta Psychiatrica Scandinavica. Published online November 6, 2023. https://doi.org/10.1111/acps.13628 (Full Text)

 

Peter Simons on aiemmin ollut akateeminen psykologian tutkija. Nyt hän pyrkii tiedekirjoittajana tarjoamaan maallikoille näkymän psykiatrisen tutkimuksen joskus vaikeaselkoiseen maailmaan. Mad in America -lehden blogien ja henkilökohtaisten tarinoiden toimittajana hän arvostaa niiden henkilöiden tarinoita, joilla on omakohtaista kokemusta psykiatrisesta järjestelmästä, ja jakaa tietoa vaihtoehdoista biomedikaaliselle mallille.

JÄTÄ VASTAUS