Emeritus professori Jaakko Seikkula, yksi psykoosin ja muiden vaikeiden kriisien hoidossa erinomaisia tuloksia aikaansaaneen ja WHO:nkin suositteleman avoimen dialogin mallin keskeisistä kehittäjistä ja kouluttajista, oli Jonas Nymanin kanssa keskustelemassa hänen OkeiOllaRikki-podcastinsä 02/-26 julkaistussa jaksossa, joka on otsikoitu Mielenterveyden hoito on rikki – ja järjestelmä on korruptoitunut.
Voit kuunnella jakson Youtuben kautta täältä. Jakso on kuunneltavissa myös podcast-alustoilta.
Jonas Nyman kirjoittaa jakson kuvauksessa:
”Jaksossa puhumme siitä, miksi nykyinen hoitomalli keskittyy liian usein oireisiin, diagnooseihin ja lääkitykseen, samalla kun ihminen itse jää sivurooliin. Miksi kriisi tulkitaan aivojen häiriöksi, vaikka kyse on elämästä, surusta, pelosta ja yhteyden katkeamisesta? Miksi kärsimyksestä on tullut jotain, mikä pitää poistaa nopeasti – eikä jotain, mikä voitaisiin kohdata yhdessä?
Jaksossa mennään myös suoraan kohti masennuksen, ahdistuksen ja elämään kuuluvien normaalien ilmiöiden medikalisaation ydintä ja lääketeollisuuden valtaa. Kuka hyötyy siitä, että ihmiset pidetään kroonisesti hoidettavina? Ja voiko järjestelmään luottaa, jos raha määrittää niin paljon siitä, mitä meille opetetaan “hoitona”?”
Jaksossa käsitellään myös mm. seuraavanlaisia kysymyksiä/näkökulmia:
- Miten dialoginen kohtaaminen muuttaa asiakkaiden ja ammattilaisten välistä valtasuhdetta?
- Mikä asiakkaita usein yllättää dialogisessa kohtaamisessa ammattilaisen kanssa Seikkulan kokemuksen mukaan? Entä ammattilaisia, kun he ensimmäistä kertaa pääsevät itse olemaan läsnä dialogisessa asiakaskohtaamisessa?
- Miksi asiakkaan sosiaalisen verkoston mukaan ottaminen on/voi olla merkityksellistä?
- Miksi psykiatriassa nykyään usein ohitetaan/unohtuu ihmisen elämän laajempi konteksti ja sen merkitys?
- Miksi toisenlaisen hoitoasenteen omaksuminen voi olla psykiatreille heidän ammatillisissa verkostoissaan/kontekstissaan vaikeaa, vaikka he itse olisivat kiinnostuneita dialogisista/humanistisista lähestymistavoista?
- Miksi sairauskeskeinen ajattelu ja olettamukset ongelmien aivoperäisyydestä ovat psykiatriassa (ja myös laajemminkin yhteiskunnassa) ongelmallisia ja milloin ja millä tavalla tällainen ajattelu ja tällaiset olettamukset ovat alkaneet vallata enemmän alaa?
- Miksi näkemykset, että ainoastaan satunnaistetuilla tutkimuksilla voi tuottaa validia informaatiota erilaisista lähestymistavoista, on luonut yksinkertaistetun ja naiivinkin kuvan siitä, kuinka auttaa ihmisiä?
- Miksi Seikkula ajattelee, että ihmiset, joilla on ollut/on psykoottisiksi tulkittavia kokemuksia on hylätty hoitojärjestelmässä?
- Millaisia ongelmia aiheutuu fragmentoidusta ja yksilökeskeisestä palvelujärjestelmästä ja miksi sellainen on rakennettu?
- Mitä ihmiset yleisesti ottaen kaipaavat ja tarvitsevat/mikä ihmisiä auttaa vaikeissa tilanteissa?
- Mitä jos mielenterveyshaasteet/vaikeat sisäiset kokemukset ymmärrettäisiin reaktioina, vastauksina asioihin, joita elämässämme on tapahtunut?
- Millaisia ongelmia ja valitettavia seurauksia voi aiheutua siitä, jos luonnolliset tunteemme ja reaktiomme ”otetaan pois”/peitetään/lamataan lääkkeillä?
- Ovatko oletukset, että mielenterveyshaasteet ovat ihmisten sisäisiä biologisia ongelmia, johtaneet parempiin hoitotuloksiin?
- Millä tavalla diagnoosit alkavat herkästi ohjata ihmisten omia oletuksia siitä, että mistä heidän ongelmansa johtuvat ja mitä niille on mahdollista tehdä/miten ne vaikuttavat heidän toimijuuteensa?
- Miksi 90-luvulla, ”aivohypetyksen” vuosikymmenenä, syntynyt hypoteesi, että psykoosi olisi toksinen tila, joka tuhoaa aivoja, ja joka tulisi siksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti pysäyttää lääkkeillä, on näytön puutteesta huolimatta on edelleen vaikutusvaltainen?
- Miksi lääkärit saavat korruptoitunutta ”tietoa” psykiatrisista lääkkeistä ym?
- Miksi on tärkeää, että ihmiset itse ovat aktiivisia ja vaativat parempaa?
- Kuinka suurelle osalle ihmisistä avoimen dialogin mallissa on aloitettu psykoosilääkitys?
- Millainen on tunteinen ja jaettujen tunteiden/tunnekokemusten merkitys parantumisessa?
***
Lisää Jaakko Seikkulan haastatteluja ym. löytyy sivustoltamme täältä.






