Kuuntelin keskiviikkoiltana Oslossa järjestetyn tilaisuuden ” Psyykenlääkevieroitus – tiedettä ja kokemuksia” livestriimin. Puhumassa oli Laura Delano, joka on aika paljon muuallakin puhunut historiastaan psykiatrisessa hoidossa ja lääkevieroittautumisesta ja koostanut mm. sivut https://withdrawal.theinnercompass.org/. Toisena puhui tanskalainen kliininen psykologi Anders Sørensen, joka totesi mm., että ”Päätin vain luottaa potilaisiin. Se mitä näin lääkevieroittautujien kokevan, oli jotain ihan muuta kuin mitä meille oli koulussa opetettu.” Olisi muuten kyllä kova tilaus useammallekin suomalaiselle psykologille ja psykiatrille, jotka uskaltaisivat tehdä saman päätöksen, ja puhua näistä vielä ääneen.
Kolmas puhuja oli norjalainen koomikko ja televisiopersoona Dex Carrington, joka söi yli vuosikymmenen erilaisia psyykenlääkkeitä ja käytti muutamia vuosia niistä eroon pääsemiseksi. Arvatenkin hän osasi kertoa tarinansa inspiroivasti. (Laittaisin tilauksen myös suomalaiselle koomikolle!) Kerron muutamia asioita hänen puheenvuorostaan vielä lopuksi, mutta ensin nostan Delanon vinkit vieroittautujalle.
- Get informed – hanki tietoa
- ”What is my withdrawal Bacon?” – eli mieti miksi vähennät ja mikä on se ”pihvi”, jota kohti tähtäät, joka auttaa kestämään vaikeatkin ajat.
- ”Embrace the unknown” – Syleile tuntematonta, suhtaudu tulevaisuuteen ja epävarmuuteen mielenkiinnolla.
Kohtaan 1 liittyy kuitenkin haaste. Olen itsekin sanonut, ja näin totesi myös Delano, että en tiedä miten olisi onnistunut lopettamaan, jos minulla olisi ollut tämä kaikki tieto, mitä minulla nyt on siitä, kuinka vaikeaa lääkkeiden lopettaminen voi olla. Ja Sørensenkin puhui siitä, että mitä vähemmän pelkoja, huolia ja yliajattelua, sitä paremmin menee. Käytännön vinkkejäkin hänellä oli tähän (vähän alempana).
Sørensenin mukaan keho tunnistaa todella pieniä lääkeannoksia ja siksi hyperbolinen vähentäminen, sitä hitaampi ja pienemmät vähennykset, mitä pienempiin annoksiin mennään, on äärettömän tärkeää. Kuitenkin:
”Jos lopetat masennuslääkkeet, on hyvin tärkeää, ETTET noudata ohjeita.” Ja tämä pätee niin lääkärin ohjeisiin kuin muihinkin ohjeisiin. Ei tiukkoja suunnitelmia tai %-sääntöjä. Käytä kehosi antamaa palautetta.
Hän totesi, että valtasuhteita, tai käsityksiä niistä, pitää muuttaa. Kukaan ei voi kertoa toiselle, milloin on oikea aika vähentää. Ainut ohje on ”vähennä – tasaa – vähennä – tasaa…”. Ihmiset epäonnistuvat vähennyksessä, koska seuraavat liian tarkkaan ohjeita ja sääntöjä. Näin on tietenkin totuttu tekemään. Mutta pitää opetella kuuntelemaan kehoa, se tietää. Se on hyvin yksilöllinen prosessi, eikä meillä toistaiseksi ole keinoja tietää, mikä on kenellekin kriittinen piste, se piste, jossa hyperbolinen käyrä jyrkkenee.
Sørensen kertoi potilaista, joilla oli vakavia vieroitusoireita, jotka olisi helposti voinut diagnosoida uusiutuvaksi sairaudeksi, mutta parin viikon jälkeen oireet olivat poissa, kun mitään erityistä ei tehty. Hänen mukaansa oireet ja hankalat ajatukset väistyvät, kun keskitytään johonkin ulkoiseen – oireita voi kontrolloida kontrolloimalla huomiota. Hanki tekemistä ja siirrä huomiosi pois oireista. Minimoi päivittäinen oireiden ja uhkien havainnointi.
Apuna:
- Attention training -tekniikka (metakognitiivisen terapian, MTC:n tekniikka).
- ”Esim. tieltä kuuluu ääntä, mutta ette ehkä huomanneet sitä, ennen kuin mainitsin siitä. Sama tilanne vieroitusoireiden kanssa… Tätä voi harjoitella.
- (myös detached mindfulness, MTC?)
- Toimi tuskasta huolimatta.
- Tarjoa kehollesi hyvät olosuhteet parantua (no quick fix supplements?)
- varovaisuutta liian tiukkojen dieettien ja sääntöjen kanssa – tai varmistu, että ne ovat todella avuksi.
Carrington haki apua Sørenseniltä, joka sanoi hänelle, että ”I’ll do all the doses, you’ll do all the suffering”. Ja tämä todella auttoi, sen lisäksi että hän koki ensimmäistä kertaa tulleensa todella kuulluksi ja uskotuksi (siitäkin on uskomaton apu!). Käytännössä lääkkeiden vähentämisestä on myös paljon työtä. Ei riitä, että on vieroitusoireita, sen lisäksi pitäisi hoitaa lääkkeiden annostusten laskeminen ja annosten tekeminen, samaan aikaan kun näkee tuplana, kädet tärisee, pillerit epäsymmetrisiä, eri painoisia, vaa’at epävakaita…
Seuraavassa muutamia vapaita käännöksiä joistain osin Carringtonin puhetta:
”Olin niin väsynyt, koska keho oli kiireinen parantaessa itseään.”
”Aivoni olivat pakkomielteisiä sen suhteen, että ne löytäisivät jonkun ulkoisen syyn ongelmille, vieroitusoireille, mutta sellaista ei ollut. Aivojen oli miltei mahdoton ymmärtää sitä, että sellaista ei ole. Esimerkiksi olin jossain vaiheessa varma, että hampaani tippuvat, ja joku sanoi, että hampaasi ovat tosi valkoiset… tai hiukseni olivat ihan harmaat, kun katsoin peiliin…”
”Menin salille ja huomasin että minulla on virtaa ja voimaa, mutta aivoni vakuuttivat minulle, että olen puhki.”
”Sørensen sanoi minulle kaksi asiaa:
- Sinun täytyy vakuuttaa itsellesi, että pystyt ja
- pysy kiireisenä jonkin kanssa, tee jotain ja unohda vieroitus.”
Ja tosiaan, kun tein jotain, minulla ei juuri ollut vieroitusoireita, kun palasin kotiin, oireet palasivat.
Ja hiljalleen elämääni tuli enemmän sisältöä. Aloitin kylmäuinnin ja saunakäynnit, vietin aikaa ulkona ja kavereiden kanssa. Ja tämä kaikki oli aaltoilevaa, ylä- ja alamäkeä, mutta hiljalleen asiat meni parempaan.”
”It’s a return of the soul.”
”Psyykenlääkevieroitus on ollut kaikkein vaikein asia elämässäni, vaikka elämässäni on ollut paljon vaikeita asioita. Huumeaddiktio ei ollut mitään.
Mutta se on uskomaton, nöyräksi tekevä prosessi, jota olen alkanut arvostaa. Se on myös opettanut resilienssiä.”
”Pain will find you, no matter what. We are all destined to experience some form of pain.”
(Tuska löytää sinut, oli mikä oli. Meidän kaikkien on tarkoitus kohdata tuskaa jossain muodossa.)
”There’s a gift in that experience.”
