Kirjailija Katariina Leino kertoo Iltasanomissa 12/-25 julkaistussa haastattelussa nuorena kokemastaan psykoosista. Hän kertoo haastattelussa ajattelevansa, että psykoosi oli hänen mielensä tapa vastata liikaan kuormitukseen ja yksinäisyyteen. Hän kokee, että psykoosilla oli tärkeä viesti ja merkitys: se pakotti hänet pysähtymään ja opetti, että hän on arvokas ja rakastettava omana itsenään.
Katariina palasi lukioon, kirjoitti ja pääsi yliopistoon opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Jossain kohtaa hän lopetti psykoosilääkityksen. Terapia auttoi Katariinaa työstämään asioitaan.
Pitkään Katariina ei uskaltanut juurikaan puhua kokemastaan, koska hän pelkäsi, mitä toiset ajattelisivat. Hän halusi suojella itseään eikä halunnut psykoosi määrittelisi häntä liikaa. Vasta viime vuosina Katariina on alkanut puhua avoimemmin kokemuksistaan. Puhuminen on tuntunut helpottavalta.
Katariina sanoo haastattelussa: ”Nykyään olen ylpeä siitä kokemuksesta. Se on jonkinlainen liekki sisälläni.”
Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan täältä: ”Psykoosi näytti, kuka olen”
Katariina Leino on hiljattain julkaissut nuorena psykoosikokemuksistaan kirjoittamansa runot. Runokirjan nimi on Mustaa jäätä.
