Helsingin sanomissa on julkaistu 23.6.-26 Anne Haikolan artikkeli otsikolla Jotkut haluavat diagnoosin, vaikka siitä voi olla paljon haittaa. Artikkeli löytyy täältä. (Artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana.)
Artikkelissa käsitellään mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Psykiatristen diagnoosien ajatellaan usein selittävän, mistä ongelmat johtuvat, vaikka suurin osa psykiatrisista diagnooseista on kuvailevia, eivät ongelmien syitä/etymologiaa selittäviä. Jos ongelmien ajatellaan selittyvän diagnoosilla, kyseessä on tällöin kehäpäätelmä.
- Psykiatrisista diagnooseista voi tulla itseään toteuttava ennuste mm. sitä kautta, että ihminen voi alkaa itse selittää itseään diagnoosin kautta ja sitä kautta, että diagnoosi voi vaikuttaa siihen, kuinka ympärillä olevat ihmiset tulkitsevat ihmistä ja kohtaavat hänet.
- Jos ihmisen haasteiden ajatellaan selittyvän psykiatrisen diagnoosin kautta, ongelmien todelliset syyt voivat jäädä tunnistamatta ja huomioimatta.
- Psykiatriset diagnoosit voivat vaikuttaa negatiivisesti siihen, minkä ihminen uskoo olevan itselleen mahdollista.
- Diagnoosilla ja lääkärin tai muun auktoriteetin arviolla voi olla negatiivinen vaikutus elämänlaatuun ja pärjäämiseen.
- Mm. lääkeyhtiöt ja erilaiset muut taloudellista voittoa tavoittelevat tahot hyötyvät elämänilmiöiden medikalisaatiosta.
- Psykiatrisista diagnooseista voi olla haittaa myös sitä kautta, että ne voivat estää pääsyn tiettyihin ammatteihin tai vaikeuttaa esim. vakuutuksen saamista, ja esim. Ruotsissa onkin jo klinikoita, joiden kautta aikuiset voivat saada lapsuudessaan saamiaan neuropsykiatrisia diagnooseja purettua.
Artikkelissa haastatellaan kasvatustieteen dosentti Juho Honkasiltaa, kliinisen psykologian dosentti Tomi Bergströmiä ja neuropsykologi Johanna Stenbergiä. Lisäksi artikkelista löytyy runsaasti hyperlinkkejä tutkimuksiin, joihin artikkelissa viitataan.
Artikkelissa viitataan mm. seuraaviin tutkimuksiin:
