Anne Seppänen kirjoittaa 14.6. Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissaan Jani Kajanojan ja Jussi Valtosen alun perin Psychopathology-lehdessä julkaisusta tutkimuksesta, jossa tuodaan esiin sitä, kuinka alentuneen mielialan selittäminen masennusdiagnoosilla on harhaanjohtava kehäpäätelmä, joka vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä todellisia syitä.
”Ihmisille tarjotaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, ilmenee Turun yliopiston ja Taideyliopiston tutkimuksesta.”
”Tämä vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.”
”Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internet-sivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Yksikään ei esittänyt diagnoosia puhtaana oireiden kuvauksena, kuten olisi paikkansapitävää.”
”Kuten päänsärky, masennus on kuvaus ongelmasta, jolla voi olla monenlaisia syitä. Masennusdiagnoosi ei selitä, mistä alentunut mieliala johtuu – -.”
”– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen – -.”
Valtosen ja Kajanojan tutkimuksesta on julkaistu 19.6. Annika Mutasen kirjoittama artikkeli myös Helsingin sanomien tiedesivuilla, jossa todetaan myös:
”1980-luvulla pinnalle nousi serotoniinihypoteesi, jonka mukaan masennuksen syy voi olla kemiallinen epätasapaino aivoissa.
Hypoteesi ei kuitenkaan kaikkien vuosien aikana ole saanut kunnollista tukea tutkimustuloksista, kertoo toissa vuonna Molecular Psychiatry -lehdessä julkaistu sateenvarjokatsaus.”
Yllä mainittu Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli löytyy myös Potilaan lääkärilehdestä.
Turunyliopiston sivuilla on 13.6. julkaistu mediatiedote tästä tutkimuksesta.
