Äskettäin julkaistu tutkimus näytti vahvan yhteyden äidin raskaudenaikaisen ruokavalion ja lasten neurologisten kehityshäiriöiden, kuten ADHD:n ja autismin välillä. Tanskassa tehty tutkimus osoittaa, että runsasrasvainen ja -sokerinen sekä niukasti tuoretta ruokaa sisältävä ruokavalio raskauden aikana voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen neurologiseen kehitykseen. Raskauden alku- ja puoliväli on erityisen herkkä ajanjakso näille ruokavalion vaikutuksille
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (eli ADHD) ja autismin esiintyvyys on kasvanut hurjasti. Eri ympäristötekijöiden osuutta tähän selvitetään yhä enemmän. Uusi tutkimus on poikkeuksellisen perusteellinen ja laaja.
Miksi äidin ruokavalio kiinnostaa?
Raskauden aikana äidin kehosta siirtyy ravintoaineita kehittyvään sikiöön istukan kautta. Nämä ravintoaineet, kuten tietyt rasvahapot ja vitamiinit, ovat elintärkeitä sikiön aivojen kehitykselle ja toiminnalle. Eläinkokeissa on havaittu, että runsasrasvaiset ruokavaliot voivat muuttaa jälkeläisten aivojen rakennetta ja käyttäytymistä tavalla, joka muistuttaa neurokehityksellisiä häiriöitä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voiko ns. länsimainen ruokavalio, joka sisältää runsaasti prosessoitua lihaa, sokereita ja puhdistettuja viljoja, ja vähän hedelmiä ja vihanneksia, vaikuttaa lapsen neurokehitykseen ihmisillä.
Tutkimuksen perustana laajat seurannat
Tiedelehti Nature julkaisi 2025 tämän perusteellisen tanskalaisen äiti-lapsi-tutkimuksen. Siinä seurattiin 700 äiti-lapsi paria raskauden alusta alkaen noin kymmenen vuoden ajan. Äidin ruokavaliota tarkkailtiin. Lapset kävivät läpi perusteellisen neurokehitystutkimuksen 10 vuoden iässä ja diagnoosit asetettiin kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien (ICD-10 ja DSM-5) mukaisesti
Ruokavalion ja sen vaikutuksen mittaus
- Äidit täyttivät raskauden aikana yksityiskohtaisia ruokavaliokyselyitä. Näiden kyselyiden perusteella tunnistettiin erilaisia ruokavaliomalleja. Esiin nousi ”länsimainen ruokavaliomalli”, jolle oli ominaista korkea eläinrasvojen, puhdistettujen viljojen ja sokeripitoisten juomien saanti, ja vähäinen hedelmien, kalan ja vihannesten kulutus. Tämä malli heijasti erityisesti korkeampaa tyydyttyneiden rasvahappojen saantia.
- Itse ilmoitettujen ruokavaliotietojen epäluotettavuuden takia tutkimuksessa hyödynnettiin myös verinäytteitä. Äideiltä ja lapsilta kerättiin verinäytteitä eri aikoina, ja näistä analysoitiin aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuutta (eli metabolomiikkaa). Verinäytteistä johdettu ”länsimaisen ruokavaliomallin mittari”, joka kuvasi äidin länsimaista ruokavaliota objektiivisesti veren aineenvaihduntatuotteiden perusteella. Tätä mittaria käytettiin sitten ennustamaan neurokehityksellisiä häiriöitä.
- Lasten ADHD- ja autismidiagnoosit tehtiin kliinisten tutkimusten perusteella. Lisäksi arvioitiin oirekuormitusta standardoitujen kyselyiden, kuten ADHD Rating Scalen (ADHD-RS) ja Social Responsiveness Scale-2 (SRS-2) avulla.
- Veren metabolomiikkatietoa käytettiin myös selvittämään, milloin raskauden aikaisella ruokavaliolla on suurin merkitys. Analysoimalla näytteitä raskauden eri vaiheista ja lapsuudesta, voitiin selvittää ajallisia yhteyksiä.
Tutkimustulokset
- Länsimainen ruokavalio raskauden aikana liittyi merkittävästi lapsen ADHD- (1,66-kertainen riski) ja autismidiagnooseihin (2,22-kertainen riski) ruokavalion kasvaessa yhden keskihajonnan verran
- Suuri vaikutus oli raskauden alku- ja keskivaiheiden aikana nautitulla ravinnolla.
- Äidin länsimaisen ruokavalion vaikutus korostui lapsilla, joiden äideillä oli korkeampi raskautta edeltävä painoindeksi (BMI) eli ylipainoa ja joilla oli altistavia perinnöllisyystekijöitä. Riskitekijöiden yhdistelmä moninkertaisti riskin. Lapsen riski saada autismi diagnoosi on silloin 4 ja puoli kertainen verrattuna lapsiin ilman kyseisiä riskitekijöitä. ADHD diagnoosin suhteen riskitekijät nostavat riskin yhdessä yli kaksinkertaiseksi.
- Tutkimuksessa tunnistettiin 15 aineenvaihduntatuotetta, jotka näyttivät selittävän länsimaisen ruokavaliomallin ja neurokehityshäiriöiden välistä yhteyttä. Nämä aineenvaihduntatuotteet, voivat tarjota vihjeitä siitä, millä biologisilla mekanismeilla ruokavalio vaikuttaa aivojen kehitykseen.
Tämä tutkimus tarjoaa vankkaa näyttöä äidin ruokavalion potentiaalisesta vaikutuksesta lapsen neurokehitykseen. Vaikka kyseessä oli havainnoiva tutkimus, eli tutkijat tarkkailivat ilmiötä ilman kokeellista asetelmaa, tulokset ovat merkittäviä kansanterveyden kannalta.
Jatkotutkimukset varmistivat havainnot
Tutkijat eivät tyytyneet tähän yhteen 700 parin kymmenvuotiseen tutkimusaineistoon. Alkuperäisten tulosten vahvistamiseksi ja yleistettävyyden takaamiseksi analyysit toistettiin kolmessa muussa, riippumattomassa äiti-lapsi-ryhmässä:
- Tanskan kansallinen syntymärekisteri (DNBC): Yli 100 000 raskaana olevaa äitiä sisältävä valtava aineisto.
- Vitamin D Antenatal Asthma Reduction Trial (VDAART): Yhdysvaltalainen äiti-lapsi-tutkimus, jossa oli 656 äiti-lapsi-paria.
- COPSAC2000-tutkimusaineisto: Pienempi tanskalainen ryhmä, jossa hyödynnettiin vastasyntyneiden kuivatun verinäytteiden (DBS) aineenvaihduntatuotteiden koostumusta.
Alkuperäiset havainnot vahvistettiin näissä kolmessa riippumattomassa aineistossa. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.
Artikkeli:
Horner D et. Al.: ”A Western Dietary Pattern during Pregnancy is Associated with Neurodevelopmental Disorders in Childhood and Adolescence”, Nature Metab. 2025 Mar;7(3):586-601. Linkki artikkeliin
