Kuopion skitsofreniasymposiumi, Käypä hoito ja lääketeollisuus

8
3168

Kuopiossa järjestettiin 12.-13.9.2019 Skitsofreniaverkoston symposiumi, jossa oli esillä hyvin lääkemyönteinen näkökulma skitsofrenian hoitoon. Paikalla oli myös runsaasti lääketeollisuuden edustajia markkinoimassa lääkkeitään karkin ja esitteiden kera. Lääkeyritysten tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, mutta jostain syystä lääke-esittelijät nähdään helposti neutraaleina tiedon jakajina, jotka kertovat rehellisesti faktat tuoreista lääketutkimuksista.

Tutkimukset osoittavat vuorovaikutuksen lääke-esittelijöiden kanssa saavan lääkärit näkemään lääkkeet huomattavasti myönteisemmässä valossa kuin muutoin. Lisäksi, mitä enemmän lahjoja ja muuta hyvän miehen lisää lääkäri lääketeollisuudelta ottaa, sitä immuunimpi hän kokee tällaiselle vuorovaikutukselle olevansa. Lääketeollisuudella ei pitäisi olla symposiumeihin mitään asiaa.

Symposiumissa oli esillä myös skitsofrenian Käypä hoito -suositus, jonka tarkoitus on olla ”riippumaton, tutkimusnäyttöön perustuva kansallinen hoitosuositus”. Tutkimusnäytön arviointia vaikeuttaa merkittävästi se tosiasia, että noin puolet lääketieteellisistä, tutkimusrekisteriin merkityistä kliinisistä kokeista, jätetään kokonaan julkaisematta. Tämän lisäksi on osoitettu julkaisujen valikoituvuuden perustuvan lähinnä siihen, tuottaako tutkimus ”positiivisia” vai ”negatiivisia” tuloksia. Alalla vallitsee siis merkittävä lääkkeitä hoidoksi suosiva julkaisuharha, jonka vuoksi valikoiduista tutkimuksista kootut systemaattiset katsaukset osoittavat luotettavasti lähinnä vain tutkimuksiin liittyvän systemaattisen, lääkkeitä suosivan harhan.

Skitsofrenian Käypä hoito -suositus ei viittaa yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi verrattu lääkkeillä ja lääkkeettömästi alusta lähtien hoidettujen skitsofreniapotilaiden hoitotuloksia keskenään. Tutkimukset, joissa kaikille potilaille määrätään ensin psykoosilääkitys, mutta osa potilaista jättää noudattamatta hoito-ohjeita ja lopettaa lääkityksensä, ei ole psykoosilääkkeiden tehokkuudesta kertovaa tutkimusnäyttöä. Tällainen asetelma saattaa kylläkin osoittaa vakavien vieroitusoireiden voivan johtaa välittömään psykoosin uusiutumiseen ja jopa kuolemaan. Psykoosilääkkeiden on osoitettu vaikuttavan negatiivisesti potilaiden kognitiivisiin kykyihin sekä aiheuttavan merkittävästi sydänperäisiä kuolemia, ja siksikin psykoosilääkityksen välttäminen skitsofrenian hoidossa olisi ensisijaisen tärkeää.

Myös Käypä hoito -suositusten osalta etusijalle tulisi asettaa potilaiden etu lääketeollisuuden edun sijaan. Jostain syystä kuitenkin lääketeollisuus nähdään helposti lääkärin tärkeimpänä yhteistyökumppanina, olipa kyse skitsofreniasymposiumista tai hoitosuositusten laatimisesta. Tällä on suoria negatiivisia vaikutuksia potilaiden arkeen ja siksi tilanteeseen olisi saatava muutos. Lääketeollisuudella ei voi olla valtaa vaikuttaa skitsofrenian hoitosuosituksiin eikä symposiumien järjestämiseen millään tavalla. Lääkemarkkinointi on pidettävä erillään lääketieteestä potilaiden ja yhteiskunnan edun vuoksi.

Kirjoitus oli lähetetty sanomalehteen mielipidekirjoituksena, mutta jää kaikesta päätellen julkaisematta. Siispä julkaisen kirjoituksen täällä Mad in Finlandissa.

JAA
Edellinen artikkeliHäkkipoika ja akateemiset ajatusharjoitukset
Seuraava artikkeliHulluna Suomessa – Miksi tuollainen nimi?
Tapio Gauffin on väitöskirjatutkija, jonka työura on painottunut terveydenhuollon ja sittemmin laajemmin organisaation johtamisen kehittämiseen. Hän tutkii Lapin hyvinvointialueen implementointiprosessia Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väestön terveyden tohtoriohjelmassa. Gauffin toimii tällä hetkellä asiantuntijana Lapin hyvinvointialueen strategisen suunnittelun vastuuyksikössä. Hän kuuluu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan psykoosien hoidon kansallista kliinistä laaturekisteriä kehittävään ydintiimiin ja toimi aikaisemmin suunnittelijana myös kansallisen laaturekisteritoiminnan koordinaatiotiimissä. Gauffin toimii vapaaehtoisena Vaikuttavuusseurassa ja varapuheenjohtajana Nouseva mieli - Suomen skitsofreniayhdistys ry:ssä auttaen yhdistystä saavuttamaan strategiset tavoitteensa, mutta ottamatta itse politiikkaan kantaa. Peruskoulutukseltaan Gauffin on yhteiskuntatieteiden maisteri.

8 KOMMENTIT

  1. ”Kirjoitus oli lähetetty sanomalehteen mielipidekirjoituksena, mutta jää kaikesta päätellen julkaisematta. ”

    Virta koostuu pienistä puroista…

  2. Mä en tiedä miten suhtautua näihin ja mitä tehdä virallisten hoitosuositusten ja Käypä hoitoa kritisoivien kirjoitusten ristitulessa. Olen Abilify-lääkityksellä, joka on pitänyt psykoosin poissa mutta huonontanut oloani. Kärsin vakavasta masennuksesta, päivittäisestä ahdistuksesta ja painoa minulla on yli 10 kg enemmän kuin normaalisti. Haluaisin lopettaa lääkityksen, mutta hoitohenkilökunta on sitä vastaan. Minua on peloteltu mm. aivoaineksen tuhoutumisella ja uusilla psykooseilla, jotka seuraisivat lääkkeen lopettamista. Olen ollut lääkityksellä vasta vähän päälle puoli vuotta enkä jaksaisi enää. Silti hoitaja, viimeksi kysyessäni asiasta, sanoi minun tarvitsevan lääkitystä ainakin kaksi vuotta. Ajatuskin saa minut harkitsemaan erilaisia tapoja päättää päiväni. Oisiko näillä sivuilla Gauffinin lisäksi joku, jolla olisi hyviä
    kokemuksia neuroleptidien lopettamisesta ja lääkkeettömästä psykoosin hoidosta?

    • ”Oisiko näillä sivuilla Gauffinin lisäksi joku, jolla olisi hyviä
      kokemuksia neuroleptidien lopettamisesta ja lääkkeettömästä psykoosin hoidosta?”

      On. Katso esim. sivun alaosasta kategoriaa Minun tarinani. Lisäksi kommentteja moniin Tapion blogeihin. Itsellänikin on lievimmin sanottuja hyviä kokemuksia neuroleptien lopettamisesta. Tosin minulla ei niillä – yleensä – ole yritetty hoitaa psykoosia, vaan ahdistuneisuutta.

  3. ”Minua on peloteltu mm. aivoaineksen tuhoutumisella ja uusilla psykooseilla, jotka seuraisivat lääkkeen lopettamista. ”
    Mutta asiahan on aivan päinvastoin: aivosoluja tuhoutuu neuroleptien käytön, ei niiden lopettamisen johdosta. Ja psykoottisuutta tulee neuroleptien lopetuksen jälkeen tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä vähemmän kuin niiden käytön jatkuessa. Neuroleptit herkistävät hermosoluja välittäjäaineille ja siten myös psykoottisuudelle, kun hermosolut reagoivat epänormaalisti välittäjäaineille.

    Lopettamisen täytyy tästä syystä tapahtua hitaasti, 10 % kerrallaan, muuten tulee uusia psykooseja ja muitakin vieroitusoireita.

  4. Kiitos vastanneille! Löysinkin Minun tarinani -osion ja lisäksi olen lainannut kirjastosta aiheeseen liittyvää aineistoa, mm. James Daviesia ja Peter Gotzschea. Mietin vaan tota vieroitusta Abilifysta, kun mulla on se injektiona, niin miten vierottaudun? Olenko vaan ottamatta piikkiä ja annan elimistön hoitaa homman hiljalleen? Mulla on kyllä varauksessa Bregginin vierottautumiskirja, mut täällä huutelu on tuottanut hiukan tulosta ja on muutenkin terapeuttista, niin aattelin kysyä josko joku tietäis. Gauffin vissiin vaan lakkas ottamasta piikkejä ja onnistu…

  5. Hyvä esimerkki lääketieteen korruptiosta on Khan et. al (2013) tekemässä meta-analyysista, jota siteerataan usein innokkaasti todisteena neuroleptien kuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan psykoosilääkkeet laskevat skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta jopa 50 %. Tämä tulos saadaan, kun lasketaan kuolleisuus henkilöiden sijasta henkilövuosissa. Lisäksi tutkimuksessa potilaat söivät lääkkeitä keskimäärin 132 päivää ja lume-lääkettä 32 päivää, koska jatkovaiheen aikana lääkitykselle jäävät yleensä lääkitystä hyvin syövät potilaat. Tästä vinoutumasta huolimatta se mitä Khan kumppaneineen todellisuudessa löysi, oli se, että psykoosilääkkeet lisäävät kuolleisuutta 65 %:tia, kun tulokset lasketaan henkilöissä henkilövuosien sijasta. Toisin sanoen jopa äärimmäisen korruptoituneet, tutkimusasetelmaltaan vinoutuneet lyhyen aikavälin tutkimukset antavat olettaa, että lääkkeet ovat yhteydessä korkeampaan, eivät matalampaan kuolleisuuteen. Musta voidaan kuitenkin tehdä valkoiseksi tilastollisilla ja metodologisilla kikoilla. Tämän johdosta psykiatrit ja käypä hoito -suositusten kirjoittajat voivat viitata tutkimustuloksiin, jotka itse asiassa tarkemmassa analyysissa voivat johtaa päin vastaisiin johtopäätöksiin. Usein tutkimukset ovat niin puutteellisia ja vinoutuneita, että niistä ei voi oikein vetää johtopäätöstä suuntaan eikä toiseen. Psyykkisten ongelmien medikalisaatio ja sairauksien kaupallistuminen näkyy myös vastaanotolla ja psykiatrien puhetavoissa. Kun nuo Kuopion skitsofreniasymposiumin hörhöt laskeutuvat lääkeyhtiön rahoittamasta fantasiamaailamastaan todellisuuteen, he kohtaavat kaikenlaista reaktiota potilailtaan.

    Osaa näistä reaktioista he kutsuvat ”sairaudentunnottomuudeksi” tai jopa sairauden oireiksi, paranoiaksi ja harhaluuloisuudeksi. Hoidon kohteilta puuttuu kognitiivinen kapasiteetti ja realiteetintaju sen ymmärtämiseksi, että lääkitys on hyvästä ja tarpeen, ja että heillä on ”diabeteksen kaltainen aivoja runteleva” sairaus. Tällainen ajoittain vähän koominenkin tapa kohdata todellisuus, joka on ristiriidassa psykiatrien oman fantasiamaailman kanssa, on kieltämättä potilaiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kannalta kyseenalainen.

  6. Laura, liity Facebookin SSRI lopettajien ryhmään! Sieltä saat tietoa! Ennen kaikkea kokemusta jos aiot lääkettä lopettaa!

JÄTÄ VASTAUS