keskiviikko, lokakuu 17, 2018

Blogit

Erilainen mielenterveyspäivä

Viikko sitten vietettiin Maailman mielenterveyspäivää. En osallistunut päivään vihreää näyttämällä, tai muutenkaan. Paitsi tutustumalla Aleksis Kiven kokemuksiin ja ajatuksiin, joista voisin päätellä, ettei hänkään...

Suomen kuvalehti: Hyvä paha lääke

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin toimittaja Matilda Jokisen artikkeli ”Hyvä paha lääke”. Toimittaja tarkasteli aihetta neutraalin oloisesti ja kohtalaisen monelta kannalta. Silti varsin moni asia jäi...

Valoa pimeästä – irti maniasta, aikabiologia 3.

Valoa pimeästä Kaksisuuntainen mielialahäiriö on rytminen pulma. Masennusjaksoihin auttaa aamuinen kirkasvalo, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja käynnistää päivärytmit. Illalla alkava melatoniinin erittyminen voi puolestaan ehkäistyä...

HS: Adhd:tä hoidetaan Suomessa edelleen vähän lääkkeillä, laaja vertailu osoittaa

Lehdissä julkaistaan säännöllisesti artikkeleita, joiden tavoitteena on jollain tavalla lisätä tietoisuuttamme erilaisista sairauksista. Erityisesti mielenterveyden ollessa kyseessä, asioissa on usein monta puolta ja tutkimusnäyttö...

ADHD ja Helsingin Sanomat

Mitä on "disease awareness" -artikkeleiden taustalla? ADHD-diagnoosin viralliseen tautiluokitukseen (DSM-IV toimikunnan puheenjohtajana) lisännyt psykiatri Allen Frances on myöhemmin katunut asiaa julkisesti laajoilla luentokierroksilla. Hän teki...

Kaksisuuntainen mielialahäiriö – uutta valoa näköpiirissä. Aikabiologiset hoidot 2.

  Mielialahäiriö, jossa masennus- ja maniakaudet vaihtelevat, vaikeuttaa suuresti potijan ja hänen lähipiirinsä elämää. Siiihen on kuitenkin olemassa hyviä, vaikkakin Suomessa vähän tunnettuja hoitokeinoja. Tehokkaimpia...

2010-luvun psykiatria ja kraepelinilainen traditio

Ihminen on aina ollut sokea omalle ajalleen. Lobotomiasta myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1949 ja sitä ennen aivokupan hoidosta malarian avulla vuonna 1927. Psykiatrian historia...

Masentuneesta lääkeriippuvaiseksi

  ''Kaikkien lääkäreiden täytyy käydä täydennyskoulutuksissa. Suomessa täydennyskoulutuksen maksavat ja tuottavat lääkefirmat. Niinpä lääkäreiden perustieto lääkkeiden vaikutuksista on lääkefirmojen tilaisuuksista. Eivätkä lääkefirmat niitä tilaisuuksia sen...

Vahvaa valoa mielialapulmiin – aikabiologiset hoidot 1.

Valon vaikutus mielialapulmiin ei ole aivan uutta tietoa. Asia oli tuttu jo 2000 vuotta sitten sekä kiinalaisille, että kreikkalaisille. Vanhimmat tunnetut kirjoitukset aiheesta lienevät...

Suomalainen depression Käypähoito -suositus on maailman lääkekeskeisin

Suomalainen lääkäriseura Duodecimin yhdessä Psykiatriyhdistyksen kanssa laatima masennuksen Käypä hoito – suositus on ainoa masennuksen hoitosuositus maailmassa, jossa suositellaan lääkehoitoa jopa ns. lievään masennukseen:...

Keskustelua tarpeenmukaisesta hoidosta

”Aidosti yhteistyössä toteutettu hoito luo osallisuutta, arvostetuksi tulemisen tunnetta, turvallisuutta, liittymisen kokemusta; ihmisyyden perusravintoaineita, kokonaisvaltaista dialogia. Dialogissa, yhteisesti jaetussa todellisuudessa toipuminen on mahdollista” Tahon kesäkuun...

Professori Isometsän Lääkärilehdessä julkaiseman artikkelin kritiikki

(lyhennetty versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Lääkärilehdessä 6.10.2017) Ristiriita Isometsän ja tutkijoiden johtopäätösten välillä? Erkki Isometsä toteaa masennuslääkkeiden tehoa ja haittavaikutuksia käsittelevässä tuoreessa kirjoituksessaan (36/2017): ”Mieles­täni...

Depression Käypä hoito -suosituksen lähdekritiikkiä

Aina sitä ei jaksa ruveta tarkistamaan kaikkia viitteitä, joiden perusteella jotakin väitetään lääketieteellisissä kirjoituksissa. Luin Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta seuraavan väitteen: ”Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä...

Tarpeenmukaisen hoidon malli

Suomalainen tarpeenmukaisen hoidon malli Suomalaisen tarpeenmukaisen hoidon mallin kehittämistyötä on tehty jo useiden vuosikymmenten ajan. Alun perin hoitomalli kehitettiin skitsofrenian hoitoon. Sen periaatteet eivät kuitenkaan...

Medikalisaatio ei synny tyhjiössä

Kun puhutaan ’psykiatrisen sairaustietoisuuden’ markkinoimisesta sekä tarkoituksella vääristellyistä tutkimustuloksista, kääntyy syyttävä sormi osoittamaan useimmiten lääketeollisuutta. Tämä ei ole väärä tulkinta tilanteesta, mutta kokonaiskuvaa on...